Well, life's like a road that you travel on, there's one day here and the next day gone.

Hässäkkää, hässäkkää! Eilen allekirjoittaneella oli keskisormen leikkaus, joten se päivä kuluikin sitten sairaalassa.
Roki-poika on kasvanut ja hurjistunut. Ensin otetaan söpölle naamalle hyvin viaton ilme ja seuraavaksi kokeillaan, kuinka kovaa tuota ihmistä oikein voikaan maistella ^^ Roxetesta on myös kuoriutunut varsinainen täystuho, joka nostattaa kotona pölypilven ja jättää jälkeensä tuhoa. Nyt pitää vaan osata nauttia tästä pentuajasta, koska se on nopeasti ohi. Jälkeenpäin ainakin Nucan kohdalla tuntui, että liian nopeasti.
Nuca ja Roki ajautuvat koko ajan lähemmäksi sitä yhteistä säveltä. Ihmisestä, jolla on aina ollut useampi koira, tämä minun hehkutukseni tuntuu varmaan omituiselta, mutta olen niiiiiin iloinen :D Nuca ei ole oikeastaan koskaan osannut leikkiä toisten koirien kanssa. Se ei osaa painia kuin minun kanssani (jos jonkun naama tästä venähti, tiedotteeksi vain että paini taphtuu minun ehdoillani, Nucan kanssa sitä harrastetaan harvoin, ja leikki loppuu kun minä sanon niin). Nucan lempileikkejä toisten koirien kanssa ovat olleet jahtauleikit, joissa Nuca on yleensä se, joka toimii "jäniksenä". Rokinkin kanssa Nuca leikki aluksi näitä "ota kiinni jos saat"-leikkejä, mutta pikkuhiljaa pojat ovat alkaneet leikkiä myös "hampsaisen pääs tai korvas irti"-leikkiä ^^ Aamulla pojat riekkui takapihalla juuri tämän jälkimmäisen leikin merkeissä: pyllyt pystyyn, muutama juoksuun pyrähdys, maahan vaanimisasentoon ja HYÖKKÄYKSEEN! Nuca pitää suuta apposen auki ja Roki työntää päätään sen suuhun. Välillä osat vaihtuvat niin että Roki venyttää Nucan korvat ooooiken pitkiksi. Nuca myös ääntelee leikkiessään, mitä se ei aikaisemmin Rokin kanssa tehnyt. Rokin bravuuri taas on hiipiminen (joka ilmeisesti periytynyt Croco-isältä?). Rokin sisällä asuu siis hiipivä tiikeri, mahtava, voittamaton taistelija :D Pikkumies on aika huvittavan näköinen, kun se asettelee jokaisen tassun huolellisesti ja äänettömästi ennen hyökkäystä (joka useimmiten kohdistuu pahaa aavistamattomaan Nucaan).
Roki on kotipihassa nähnyt lapsia, aikuisia, muita koiria, polkupyöriä yms yms. Rohkea se on ollut alusta asti, sankariksi syntynyt ;)

Sunnuntaina käytiin äitienpäivän kunniaksi isovanhemmillani Sälinkäällä. Autossa laitoin Rokin jalkatilaan, koska jouduimme kruisailemaan Fordilla, jossa ei ole ilmastointia. Roki näyttikin viihtyvän hyvin jalkojeni juuressa ja nukkui koko matkan. Sälinkäällä oli enempikin porukkaa ja pentu pääsi näkemään erinäköisiä immeisiä (isoja, kumarassa kulkevia, mp-kamoihin pukeutuneen enoni etc.). Kaikkia Roki tervehti innoissaan! Mummolan pihassa Nuca ja Roki saivat juoksennella monta tuntia, kiinni olivat vain sen aikaa kun kävin itse sisällä kahvilla. Tuntui pojilla olevan mukavaa, käytiin pieni kierros myös metsässä.
Kuvat Sälinkäältä ovat erityisen kökköisiä, kun oli hiukkasen hankalaa kuvata kipsi kädessä ^^ Mutta onpahan jonkinlaista todistusaineistoa.


"Minnehän se hirviökääpiö meni?" Ykkösmies piilosilla <3

"Tsiipatsappatsuibaa, saalis paikannettu"

"Muahhahhaa! Annapas mun vähän tykätä susta!" Roki käkättää.


ammattivaras Roki on kähveltänyt kaikki lelut
   Maanantaina kävin äipän kyyditsemänä hakemassa Rokille ruokaa. Aluksi olin ajatellut syöttäväni Rokille samaa sapuskaa, mitä Nuca söi pentuna (RC junior medium), mutta sitten pistin ruuat suurennuslasin alle. Rokihan on syönyt tähän mennessä Ziwipeak-ruokaa, joka tulee Uudesta-Seelannista (saa esim. Peten koiratarvikkeesta netistä), joka on huippulaatuista, mutta kallista. Roki oli myös syönyt Acanan nappulaa, josta kuitenkin oli maha löystynyt kasvattajan luona. Acana ja Orijen - ruoat ovat kanadalaisia laadukkaita sapuskoja (kurkkaa: tästä ). Vertalin siis noita kahta muihin "perinteisiin" koiranruokiin ja heti pomppasi silmään yksi asia: siinä missä esim. orijenissa on lihatuotteita 80%, jossakin ns. perinteisessä ruoassa saattaa olla vain 20%. Ja sitten vielä hehkutetaan nappulaa, jossa on "jopa" 20% lihaa... huhhuh :D
Marssin siis Rokin kanssa Hyvinkään Salamanteriin ja mukaan tarttui Acanan pentunappula (eläinperäisiä aineksia 60%). Kaupassa ja kaupungin vilinässä pentu oli vähän hämmentynyt, mutta kulki reippaasti mukanani. Pennun maha on toistaiseksi ollut ok tuosta ruoasta, tehobaktia on kyllä kaapissa jos maha tekee tenän. Nuca on herkkavatsainen otus ja se syökin sensitive-ruokia, mahapullia (naudan mahaa) ja joskus kauravelli/viili-mössöjä, jotta maha pysyisi kuosissa. Barffaamistakin olen miettinyt erityisesti Nucan vatsaongelmien vuoksi, mutta katsellaan...
Nucalla oli maanantaina vielä agilityä; oli ollut nero ja meneväinen ;) Ajattelin ottaa Rokin perjantaina hallille mukaan katsomaan Nucan toko-treenejä, mutta saas nähdä miten tämä käsi jaksaa silloin.

Tälläisia mietteitä taas tänään. Pahoittelen kirjoitusvirheitä - naputan yhdellä kädellä ;)

Kommentit

  1. Moi! Kiva lukea kuulumisia. Hiipiminen tulee toisaan Crocolta, joko Roki ehti sen oppia, mutta luulen,e ttä taipumus tulee geeneissä, muutkin pentuesisarukset hiipivät, ja sitä ei ennen ole tapahtunut.

    Hyvä, kun vertailit ruokia, olen syöttänyt näille täällä vielä majaileville Rokin sisaruksille (4 kpl) Acanan Wild Prairietä ja siihen joukkoon noita Ziwipeak-lastuja 50:50.

    Ihanaa lukea, että pojat ovat löytämässä yhteisen sävelen ja leikeissä on jo Nucallakin rennompi fiilis.

    Terkkuja toivotellen Sini

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koiran akuutti ripuli

Te amo tanto.

Treenisuunnitelmat