Koiruuksia

Blogia ei ole tullut avattua kuukauteen. Arki on painanut kesän jälkeen päälle ja arkirytmiin tottuminen on vaatinut oman aikansa. Mieli on tehnyt kirjoittaa, mutta sopivaa (tai riittävää) aikaa ei ole oikein löytynyt. Ihan harmittaa, koska meillä oli mukava loppukesä! Ja joitain pieniä suuria asioitakin on tapahtunut, erityisesti tyttökoira-D:n osalta. kalastamassa ^^ Meidän vanhukset lähtivät lomareissulle etelän lämpöön ja Nucan hoitovastuu jaettiin siskoni kanssa. Nuca oli meillä useasti lauman jatkeena. Doula ja Nuca tulevat ihan mukavasti edelleen juttuun, lähinnä ne leikkivät ettei toista ole olemassa tai liikuskelevat rinnatusten haistellen samoja rikkaruohoja (edelleenkin olettaen, ettei toista ole olemassa :D). Silloin tällöin haastavat toisiaan leikkiin, mutta niiden välinen luottamus ei ole vielä niin vahvaa, että keskinäisiä leikkituokioita nähtäisiin. Nuca sai kuitenkin olla pitkästä aikaa isompana osana meidän poppoota<3 Lenkkeiltiin, käytiin uimassa ja vi...

Niin on hulivili kesä ettei ehdi blogia päivittämään! Ollaan säiden salliessa ulkoiltu paljon ja Doulan kuntokuuri jatkuu. Ollaan ahdettu itsemme täyteen ruokaa Sälinkäällä, nukahdettu viltille vaahteran varjoon Kytäjällä (Doulan kanssa rinnakkain <3). Koirat ihmettelivät vilinää kaupungilla, kun käytiin ensimmäisillä kesäjätskeillä keskustassa, ja Doula on keksinyt olevansa oravien metsästykseen kehitetty koira. Koiruudet olivat myös apureina kalastusreissulla. Rokin kanssa tokoillaan viikottain useampaan kertaan omatoimisesti, Doula opettelee alkeita ja sytyttelee leikki-viettiään. Uimaankin ollaan päästy pariin otteeseen (D lähinnä kahlailee vielä) ja Roki on päässyt jolkottelemaan mukaan rullaluistin-lenkille ja hölkkälenkille (jotta saa joskus mennä tääääyysiii, kun lähes aina kulkee "varhain vanhentuneiden" Nucan ja Doulan tahdissa). NusaPee kävi polven lopputarkastuksessa - saaden lähes puhtaat paperit, muttei aivan. Nucan leikatussa jalassa "kytee nivelrikk...

D:n pallorakkaus <3 Toin töistä viime perjantaina pallon lähinnä ajatellen Rokia, joka on hulluna palloihin. Doula oli intopinkeenä kun olin tullut juuri kotiin ja se nappasi uuden pallon suuhunsa. Jo se, että D ottaa leluja suuhunsa, saatikka luo niihin ajatustakaan, olisi ollut iso juttu. Doula ei "osaa" leikkiä, eikä se oikein tunnu ymmärtävän lelujen päälle (menneisyydessään vajonnut "masennukseen" huonojen kokemuksien vuoksi paikassa, jonne D:n piti jäädä asustelemaan; sen jälkeen ei ole innostunut oikeastaan mistään ja on hyvinhyvin varovainen koiruus). Koetin vierittää palloa lattiaa pitkin, ihan vain kokeillakseni, miten Doula reagoi... ja se INNOSTUI ja NOUTI palloa! <3 Doula, joka kantaa häntäänsä korkealla, pitää korviaan pystyssä ja innostuu pallosta, pystyisi pelastamaan maailman huonoimmankin päivän! Hehkutuksen arvoinen, arkinen ja silti älyttömän merkityksellinen episodi <3

Keskikesän juhla tuli ja meni. Meidän sateiseen juhannusviikonloppuun ei kuulunut kokkojen polttamista, eikä muuta perinteitä, mutta suunnattiin vehkojalle porukoideni ja Nucan luokse. Nuca ja Doula kohtasivat ensimmäisen kerran. Vein Roki-Luun sisälle ja tervehdin Nucaa. Mörkö odotti Doula-neidin kanssa ulkona vähän sivummalla, ja kun Nucan innostus hieman laantui, otin sen mukaani ulos. Nuca oli suuuupeeeriloinen, kun pääsi kanssani ihan kahdestaan ulos... kunnes huomasi Doulan. " Mätapansinutpiruvie "- raivari meinasi repiä allekirjoittaneen käden irti... Mutta allekirjoittanut myös tiesi, miten Nuca tutustuu/oppii sietämään uusia tuttavuuksia. Mörköä oli ohjeistettu vain kävelemään pois päin minusta ja suoraa huutoa raivoavasta NusaPeestä. Mörkö toimi ohjeiden mukaan, mutta hassu Duula - joka tavallisesti arastelee uhkaavasti käyttäytyviä koiria - yritti väkisin tulla luokseni. Ei se tainnut edes huomata Nucaa, joka edelleen karjui ja riuhtoi kuin mielipuoli. Niille, ...

Doula on viettänyt meillä aikaa nyt reilun viikon verran, ja upeasti on mennyt! Tyttö tottui nopeasti meidän arkeen ja päivärytmiin. Joka ilta se käpertyy Mörön tyynylle nukkumaan ja tuhisee siinä kunnes tulee liian kuuma. Pikkukoira Roo nukkuu sängyn toisella laidalla, allekirjoittaneen jalkoja vasten. Voisi sanoa, että meillä immeisillä on joskus hieman ahdasta, mutta ei se haittaa ;). Doulan "kuntokuurikin" lähti heti reippaasti liikkeelle. Roki on tottunut liikkumaan suhteellisen paljon, joten muutaman "kevyemmän" päivän jälkeen Doula otettiin Roon rytmiin mukaan. Aluksi meidän pidempi päivälenkki sai Deedeen (suomeksi: Doulan) hyytymään (kun Doula on tottunut liikkumaan oman mielensä mukaan vapaana), mutta äkkiä on sen kunto kyllä kasvanut! Nyt Doula reippailee melkein yhtä tehokkaasti kuin Roo ;). Doulan tyyliin kuuluu seikkailija-koiran jutut, kuten tyhjyyteen tuijottelu ja verkkainen liikehdintä. Mieluisin liikkumismuoto Doulalle onkin irrallaan jolkott...