Koiruuksia

Karvat nousevat pystyyn ja vähän hirvittää. Hetki sitten facebookin ihmemaailmassa kaivattiin mielipiteitä siitä, miksi koiran ruokinnan tulisi perustua lihaan, miksi koira ei voisi ruokkia pelkästään kasvisravinnolla. Selitykseksi ei (ilmeisesti) riittänyt se tosiasia, että koira on lihansyöjä. Silloin tällöin keskustelu koirien ja kissojen ruokinnasta puhtaasti kasvisravinnolla nostaa päätään. Niin käsittämättömältä kuin se valtaosasta koiran ja kissan omistajista tuntuukaan. Yksi lihansyöjän määritelmä kertoo, että lihansyöjä on eliö, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä muiden eläinten lihaa. Ei siis syömällä ainoastaan lihaa, vaan suurimmaksi osaksi. Koira on siis lihansyöjä. Katsomalla koiran purukalustoa, on selvää, ettei sillä kasviravinnon hienontamiseen soveltuvia hampaita. Sen hampaat on tehty lihan syöntiin. Koiran ruuansulatuselimistö on lyhyt, se on ”erikostunut” lihan hyödyntämiseen. Esimerkiksi hevosen ruuansulatuselimistö on pitkä, sillä on aikaa...

Pahin keskustelukohu on varmaan jo mennyt ohi koskien hetki sitten tullutta MOT:n ohjelmaa ”Ihmisen vaarallisin ystävä”. Keskustelut ovat olleet kaksipiippuisia – niin kuin useimmat asiat ovat. Puhutaan vaarallisista roduista; toisten mielestä entiset taistelukoirat ja sen tyyppiset rodut ovat vaarallisia. Piste. Koiraihmisten vastahuuto oli facebookissakin nähdyt kuvat, missä useimmissa esiintyi pieni lapsi tällaisen ”tappajakoiran” kanssa. Tekstit olivat sitä luokkaa, että oikealla kohtelulla ja koulutuksella näistä saa yhteiskuntakelpoisia (ja sama pätee koiriin, hahhah). Kaikki ovat varmasti samaa mieltä tutun ajatuksen kanssa: vika on yleensä aina hihnan toisessa päässä, ei koirassa. Koira vaatii koulutusta, perehtymistä, sosiaalistamista ja aikaa. Koiran ”sielunelämää” pitää oppia ymmärtämään. On surullisen paljon koiranomistajia, jotka eivät ole sisäistäneet tätä asiaa tai sitten eivät vain välitä. Hurjan näköinen otus, joka vielä mahdollisesti käyttäytyy uhkaavasti remmi...

Miksi espanjavesikoira?          Ja miten sellainen tuli meille. Kuten olen ehkä muistanut toitottaa sata kertaa, olen potenut kroonista koirakuumetta ihan muksusta asti. Perheessämme on allergiaa ja astmaa, joten haave omasta koirasta meinasi jäädä haaveeksi (ainakin ennen kun muuttaisi omaan huusholliin). Totuushan on, että ei-allergisoivaa koiraa ole olemassakaan . Monia rotuja kuitenkin löytyy, jotka ovat (joillekin ihmisille) allergiaystävällisempiä, kuin toiset. Ja koiraan voi siedättyä, eli esim. yhden koirayksilön karva, hilse, kuola ei lopulta aiheutakaan reaktiota. Usein allergiaystävällisinä pidettyjä rotuja ovat esim. villakoirat, monet terrierit, karvattomat koirat jne. Yleensä allergikot kestävät sellaisia rotuja paremmin, joista ei lähde karvaa, sekä rotuja joilla ei ole pohjavillaa. Allergia on aina ikävä syy luopua koirasta, perheenjäsenestä. Toiset ihmiset eivät siedäty koiraan ollenkaan, vaan oireet pahenevat. Ja koir...

Loma loppuu! Onneksi kesää on vielä kuitenkin jäljellä. Roki on kasvanut edelleen, ja huoli siitä, nouseeko sen paino riittävästi, on historiaa. Tällä hetkellä Roxette (joka ensi viikon perjantaina täyttää hurjat 5kk!) painaa vähän reilu 11 kiloa. Olen koittanut miettiä, mitä kaikkea sitä blogiin naputtaisi ja ideoita kyllä löytyy, mutta viitseliäisyys kirjoittaa on työntynyt johonkin kivenkoloon… Pojille ei erikoisempaa kuulu, nauttivat kesästä ja kärpäsistä (tai Nuca yrittää napata ne Mr. Miyagi - tyyliin). Koirille on muodostunut yhteinen päivärutiini. Koirat, niin kuin lapsetkin, ovat hippasen rauhallisempi, kun niillä on edes jonkinlainen rytmi päivässä. Meidän pojille ei ole mitenkään ohjeistettu, että tähän kellon aikaan teette sitäkin, mutta silti Roki on ottanut oppia Nucasta aktiviteettiensa suhteen. Pojilla on ”riekkumisajat” ja torkkuajat, jotka ovat melko sopivissa kohdissa päivää töihin paluuta ajatellen. Poikien päivään kuuluu reilusti ulkoilua, säännö...

“ I always say my way is not the only way. It’s just an option, not the only option ”.   - Cesar Millan - Huom! Tulossa piiitkä päivitys:  Tiistaina oli aika mennä katsastamaan Cesar Millanin live show, jota oltiinkin jo odotettu. Ilta oli hyvä ja uusia asioita laitettiin mietintämyssyyn. Olen seurannut Millanin ohjelmaa telkkarista jo pidemmän aikaa, muutama kirjakin löytyy kirjahyllystä. Silti, vaikka arvostan Millanin työtä, en niele kaikkea pureksimatta. Maailmassa on monia koirankouluttajia sun muita eksperttejä, mutta loppupeleissä päätän itse miten koirien kanssa toimin. Minulla on oma ”tyyli”, joka tulee selkärangasta, ei ”näin koulutat koirasi”-kirjoista. SEY:n järjestämän ”kohun” vuoksi sanottakoon, että en kannata, saatikka käytä sähkö- tai piikkipantoja; minusta ne voitaisiin kieltää jokaisessa maailman kolkassa. Koirat ovat eläviä olentoja, niihin ei mielestäni pitäisi koskaan kohdistaa minkään sortin väkivaltaa – ei henkistä, ei fyysistä. Ihminen on ...