Koiruuksia

Lyyli, Lyde, Lyllykkä on laumamme nuorin tulokas. Aika söötti, eikös? ;) Lyyli on siskoni ensimmäinen oma pikkunisäkäs. Pikku Termiitti on amerikan karvattomanterrierin ja espanjanvesikoiran rakkauslapsi, itseäasissa Rokin puolisisko, sillä Lyylillä ja Rokilla on sama isukki. Tämä näkyy ainakin yhtä pursuilevana energiana ja samanlaisina leikkeinä ja vaanimisina ;). Lyde on vilkas, erittäin oppivainen, rohkea ja kovapäinen neiti. Kaikki immeiset tuntuvat olevan siitä ihastuttavia ja kaikki koirat ihan loistavia leikkikavereita! Lyylin tutustuttaminen laumaan sujui odotetulla tavalla. Ensimmäiseksi Pikku Termiitti tapasi veljensä Herra Kääpiön eli Rokin. Roki oli odotetusti kiinnostunut uudesta tuttavuudesta ja suhtautui pentuun kaverillisesti. Kun päästiin pihamaalta sisätiloihin, Roki pääsi peuhaamaan Lyden kanssa. Rumpster laski päätään ja etupäätään pennun tasolle poski vasten lattiaa, kierähteli kyljelleen ja antoi Lyylin kiipeillä päällään. Niin Rokimaista toimintaa! ...

Pentukurssi läpäisty! Tai ei meillä oikeastaan ollut mitään ”loppukoetta”, mutta nyt on pentukurssit kursseiltu. Ilmoittauduttiin kyllä heti seuraavalle kurssille, joka on kaiketi sitten pentutokoa. Viimeisellä kurssikerralla meitä olikin vaan kaksi koirakkoa. Aloitettiin rallytokoilulla, johon sisältyi paljon seuraamista, perusasentoa eri vinkkeileistä, paikallaan oloa, maahan menoa jne. Ensimmäisellä yrityksellä sähläsin itse kunniakkaasti, mutta Roki antoi virheet anteeksi. Toisella yrittämällä sujuikin sitten paremmin, kun itse onnistuin keskittymään kunnolla tehtäviin. Perusasento on parantunut Rokilla huimasti, ja ollaan sitä treenattu myös kotona ahkerasti. Seuraamisessa se jää aavistuksen taakse, mutta kulkee hienosti nakin lumoissa. ”Radassa” ehkä vaikein meille oli istuminen niin, että minä kiersin koiran ja koiruus pysyi aloillaan. Nakin voimalla sekin onnistui! :)  perusasennosta perusasentoon, koira kiertää ohjaajan. Asiallisen näköistä!  Seuraavaksi otettii...

Onpas taas blogissa vallinnut hiljaisuus… Mutta heti alkuun pieni hehkutus: jee, Rokilta irtosi kulmahampaat tällä viikolla! Ehdin jo suunnitella soittavani eläinlääkäriin ajan kulmureiden poistoon, kun uudet alkoi kasvaa edellisten eteen. Hampaita kuitenkin löytyi joka päivä jostain, eli ne lähti kolisemalla, joten ajattelin odotella vielä muutaman päivän kulmureiden lähtöä, ja lähtihän nekin sitten viimein :) Rokilla alkaa siis olemaan pian ihka uusi purukalusto, muutama poskihammas vielä irtoamatta. Toinen hehkutus: Jee, Roki on innokas ekaluokkalainen. Muutaman kerran ollaan nyt pentukurssilla käyty (kuten aikaisemmassa postauksessa mainitsinkin), ja mukavata on ollut :) Viime viikon keskiviikkona harjoiteltiin seuraamista (ja koordinointia pujottelun merkeissä) ja noutamista. Seuraamisessa Roki sai kehuja intensiivisyydestä ja noutokin sujui ihan mukavasti. Yleensä Roki noutaakin kivasti kotipihassa, mutta pihan ulkopuolella tahtoisi joskus vähän lällätellä. Näitä ollaan siis t...

Terävähampainen hirviö ei ole enää niin terävähampainen. Roki nimittäin. Toissapäivänä ihmettelin sen purukalustoa, joka oli vielä edellisenä päivänä ollut täysi ja toiminnassa, ja yhtäkkiä siltä puuttuikin naskaleita :D Ylhäältä, ihan etummaiset pikkuhampaat kulmureiden välistä, ovat hävinneet. Rokilla siis on mennyt legot vaihtoon. Tiistaina pentu sai tokat rokotukset. Eläinlääkäriä meni taas häntä vispaten vastaan ja tutkimuspöydällä odotteli namipalkkaa kuin pieni sika. Nameja satoi nenän eteen ja ell tuikkasi ekan piikin – eikä Roki huomannut mitään. Namit alkoivat haihtua vääjäämättömästi pikkupedon kitaan, kun ell tuikkasi toisen piikin – draamakuningas ulisi. Kyllähän sitä nyt saman verran nameja pitäisi saada jokaisesta piikistä ^^ Rokilla oli kaikki kunnossa, purenta lievästi yläpurenta, mutta tod. näk. sekin korjaantuu ajan kanssa. Painoa Rokille oli kertynyt reilun kahdeksan kilon verran. Nucan kanssa käytiin alkuviikosta ”hupilenkillä”. Ei Nuca ole ”taval...

Pojilla on ollut onnenpäivät (kuten otsikkokin kertoo). Jokainen "oma ihminen" on lomalla, ja Nuca erityisesti on tyytyväinen oloonsa. Rokista on kasvanut pieni reippailijakoira, joka on alkanut osoittaa niiden omien luonteenpiirteiden olemassaolosta. Alusta asti olen hokenut, kuinka erilaisia Nuca ja Roki on, niissä on vähän samaa ja paljon erilaista. Roxy on vähän osoittanut "taantumista" rohkeudessaan, joillekin jännille asioille pitää vuffautella ja jotkin möröt pitää kiertää kauempaa. Se kuitenkin palautuu jännistä tilanteista edelleen hyvin ja unohtaa ne nopsasti. Roki on oppinut käyttämään ääntä oikein urakalla :D Ainahan se kannattaa protestoida/leikkiä/rellestää kovaäänisesti. Pentu on saanut myös lisää liikanimiä, kuten Öninä Mönkiäinen, jollaiseksi Roki muuttuu usein aamuisin. Niitä ääniä ja pikkuisen kropan liikkeitä on vähän vaikea kuvailla sanoin, mutta pentu ainakin näyttää Öninä Mönkiäisenä superonnelliselta :) Rokille perheenjäsenet on tärkeitä t...

Sellaiset blogit, joiden jokaisen postauksen alussa pahoitellaan sitä, ettei olla ehditty päivittämään, tympäännyttävät melko helposti... Siitä huolimatta: viimeisimmästä postauksesta on taas aikaa. Viime viikko oli melkoista hulabaloota, eikä muutenkan inspis oikein iskenyt blogin päivityksen suhteen. Viime viikon tiistaina hermoiltiin "yksin kotona 2" aiheuttamia tuhoja, joita ei sitten lopulta tullutkaan. Allekirjoittaneen piti mennä sairaalaan sormen kontrollikäynnille, ja pojat jäivät keskenään kotiin (porttien taakse omiin huoneisiinsa). Sairaalassa vierähtikin sitten vähän reilu kaksi tuntia (yllätys...?), tuloksena vielä kuukauden sairaloma. Toisaalta tämä sormen tohelointi sattui hyvään saumaan, koska nyt olen kotona Rokin kanssa ja on voimia tehdä sen kanssa paaaljon enemmän, kuin muuten tekisin. Mutta sellaiselle ihmiselle, jonka polla ei tahdo kestää näin pitkää vapaata töistä, sairasloma on välillä vähän... tuskaa. Yllätykseksi pojat olivat olleet yksinään ...

Viime viikko oli melko hiljainen poikien osalta. Sain sormesta tikit pois tiistaina ja otin poikien kanssakin aika rauhallisesti koko viikon. Mitään ihmeellisyyksiä ei touhuttu, tavallisia koirankujeita vain. Roki on kasvanut melkoisesti (painoa en osaa taaskaan kertoa, lahopää kun ei muista ostaa niitä pattereita vaakaan...), pikkupoika on ainakin kaksinkertaistunut siitä, kun tuli kotiin! Rokin kalloon on taottu käytöstapoja, ja nopeana oppijana poika käyttäytyy (ainakin omasta mielestäni) koko ajan paremmin. Ei Roxette mikään huligaani ole ollutkaan, mutta tietyissä asioissa osaa käyttäytyä jo "aikuisemmin", kuten lahkeessa roikkumisessa ^^ Superpentu <3 Perusasioista harjoitellaan Rokin kanssa tällähetkellä ahkerasti maahan menoa ja jättämistä (esim. leluista irrottamista). Hihnassa Roki kulkee ihan hienosti, tottakai se on vielä hakusessa, eikä pennulta voi vielä suurempia taitoja vaatia. Kunhan ei vedä, eikä mielellään mene ohitseni, ne on Rokin - ja Nucan - per...

Tuleepahan blogiin päivitystä, kun on tätä sairaslomaa, plääh. Onneksi nuo poijjaat pitää mielen korkealla :) Meillä asuu sukellusvene, ettäs tiedätte! Nimittäin Roksupoksu. Pennusta on superhauskaa työntää kuono vesikuppiin ja puhallella kuplia. Usein sessio päättyy siihen, että a. Rokin koko naama on litimärkä ja se juoksee ympäri kämppää kastellen lattiat, b. Roki työntää tassunsa vesikuppiin ja kaivaa sitä, kunnes kuppi kaatuu ja tulva on valloillaan, tai c. Roki siirtelee kuppia mahdollisimman keskelle huonetta ja kaataa sen vasta sitten, ilmeisesti aiheuttaakseen mahdollisimman paljon tuhoa. Vaihtoehto d. olisi varmaan sellainen, missä nuo aiemmat vaihtoehdot sulautuvat yhteen - ja se on Rokin henk.koht. suosikki! Eilen ei puuhailtu mitään erikoisuuksia. Rokin kanssa treenattiin vähän maahan menoa, odottamista ja iän ikuista tänne-käskyä. Roki on kyllä hurjan nopea oppimaan! Eilen nypin Roxeten korvakarvoja takapihalla samalla kun pentu jyrsi keppiä. Olen melkein päivittäi...