Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2013.

Sinussa on valo, sinussa on yö, sinulla on sitkeä sydän, joka lyö.

Kuva
Voihan lumi, minne katosit? Yhden yhtä kuvaa en lumesta saanut, vaikka Roki järjesti tasaisin väliajoin lumishown. Ja nyt on taas masentavan harmaata ja liukasta ja pimeää. Plääh. Eli iloisia juttuja kehiin! Rokin koulu-tokot on tokoiltu ja uusi into koko touhuun syttyi kurssilla. Roki on niin täyttä mahtavuutta, sen kanssa voisi päästä vaikka mihin! Ihan uuden uutukaisina asioina kurssilla tuli vastaan ruudun opettelu ja tunnari. Lisäksi hiottiin jo Roon osaamia asioita, mikä tuli todellakin tarpeeseen. Kurssin loputtua Roki on about viikottain vieraillut koululla muuten vain; se tykkää olla paikassa, mistä löytyy aina potentiaalisia rapsuttajia ja koirakavereita ;). Tällä viikolla käytiinkin luokkalaisten porukalla Onnentassussa uimassa. Mukana oli Rokin ”tyttöystävä” ja kolme pienempää otusta, joista kaksi on vielä koiralapsia. Koiria uinnin saloihin oli opastamassa uittaja, joten homma alkoi heti laakista sujua. Kaikilla koirilla oli turvallisuussyistä pelastusliivit (ja Roki

Eilen lakkasin vasta, siitä murehtimasta.

Kuva
Pojilla on ollut "epäonnea" matkassa viime aikoina... Nuca kävi läpi etutassun anturan repeytymisen (ehkä hieman rajusti ilmaistu, mutta anturan "päällinen" kuoriutui irti lähes kokonaan) sänkypellolla kirmailun johdosta, päätyi myöhemmin leikkauspöydälle pallien poistoa varten, ja kärsii tällä hetkellä selän jumiutumisesta ja kipeästä lonkasta. Rokia puolestaan ehti pistää vielä loppukesän aikana kaksi ampiaista, tai oikeastaan toinen mahdollinen pistos aiheutti päänvaivaa. Roki oli emäntäotuksen mukana koulussa EA-kurssilla, ja ruokkiksella otimme suunnan nopealle metsälenkille, ettei koulupäivästä tulisi kummallekaan liian puuduttavaa. Luokkaan palatessa Roki oli ensin ok, ja alkoi sitten "sytkytellä" itseään luokan lattialla: se siis heittäytyy selälleen, hieroo kuonoa lattiaan ja vispaa etujalkojaan kuin kuivaharjoittelisi maratonia. Ja tämä on ihan tyypillistä, aivottoman näköistä toimintaa Rogetilta... Luokassa ollee

Here I go.

Kuva
Pikapäivitystä pukkaa! Viimeiset pari viikkoa on vierähtänyt vehkojan- ja paavolan kotia rampaten; vanhukset lähtivät lomailemaan jonnekin, missä on lämmin ja me Rogetti Rollisen kanssa ollaan autettu Nucan hoidossa. Nucahan on ollut ihan onnessaan ;). Ja mitäs me ollaan tehty? Jaa-a, emäntäotus on istunut koulun penkillä, Roki kerännyt voimia kotona sillä aikaa illan tempauksiin. Ollaan leikitty uuden tulokaan kanssa! Eli paavolan kotiin muutti Rokin kummitädin ihan ensimmäinen oma koiruus, Capu. Kapteeni Hörökorva taisi tullessaan olla noin 10 viikkoinen, eli ihan Rokin kanssa samalla tasolla ;). Pojat tykästyivät toisiinsa heti, leikkisivät vaan 24/7. Rokilla on ollut kovasti yritystä opettaessaan Capulle ”kutittelu-leikin”, jota leikkivät aina Nucan kanssa: tarkoitus on, että Roo heittäytyy selälleen, kaveri loikkaa kimppuun ja ”kutittelee” hampailla mahaa ja tassuja. Capustahan tämmöinen leikki on loistava kun saalis heittäytyy oma-aloitteisesti maahan :D. Ärinä purina-, h

Jokainen tänne jonkun jäljen jättää.

Kuva
Hupsista... Ollaan me vielä täällä! :) Kesä on kiireistä aikaa, ja jos ei kiirettä pidä, täytyy viettää ulkona aikaa auringosta nautiskellen. Lopputuloksena blogi on jäädyt harmittavan vähälle huomiolle. Mutta täällä me ollaan! Blogihiljaisuuden aikana on tapahtunut paljon, muttei kuitenkaan mitään erikoisempaa. Nucan kilppariarvot alkavat olla kohdillaan, liikakiloja ollaan onnistuttu karsimaan. Nucan tokoilut ovat jatkuneet lähes tauotta läpi kesän, ja sehän Putte Possulle passaa. Yhtenä tokopäivänä saatiin toko-ohjaaja tänne meidän nurkille, kun ryhmä tuli treenaamaan ohituksia ”kylille”; Roki oli menossa mukana, vaikkei ohituksissa sen kummemmin ongelmia olekaan. Uuden kodin ympäristössä törmää jatkuvasti vastaantuleviin koiriin, joten ollaan Rokin kanssa päästy vähän väkisinkin harjoittelemaan ohitusta – ihan kertausmielessä ;). Roki yleisesti ottaen valpastuu kohdatessaan uusia tyyppejä, mutta räyhäysongelmaa meillä ei ole – onneksi! Nucankin räyhääminen on matkalla parem

Anna mun olla syypää sun hymyyn.

Kuva
kevät!! Pieni ja Musta on nyt virallisesti muuttanut. Vaikka ollaan päivittäin käyty porukoiden luona lenkkeilemässä ja viihdyttämässä Nucaa, Roki alkaa silti selkeästi hahmottaa että poikamiesboxi on sen uusi asumus. Poitsu on vielä vähän levoton uudessa paikassa, ei malta nukkua niin paljon kun ehkä pitäisi, mutta käyttäytyy hyvin, leikkii, syö ja käpertyy yöksi viekkuun. Päivärytmi ollaan pidetty mahdollisimman paljon samanlaisena, kun se on aina ollutkin. Se varmasti helpottaa Rokin sopeutumista. poikamiesboxi on melkoisen tyttömäinen, mut ei haittaa ^^ Rokin agilityt on nyt pulkassa; seuraavaksi pidetään taukoa ja tarkoituksena on jatkaa taas tokoa. Yrtin tässä muistella, mistä agitreeneistä olen jo kertonut ja mistä en, mutta tarkempaa infoa aivoni eivät nyt saa aikaan :D. Takaaleikkausta, kontakteja ja muutamia ratoja tehtiin. Rokin murkkuikä pukkasi esiin erityisesti agilityssä; se oli välillä iiihaaan mahdoton. Se haukkui ja komensi. Se hampsi käsiä ja lahkeita. Se

No matter what happens, I can't let you go.

Kuva
If I talk real slowly, if I try real hard                                  To make my point dear, that you have my heart Here I go, I'll tell you what you already know Here I go, I'll tell you what you already know                         If you love me with all of your heart If you love me I'll make you a star in my universe You'll never have to go to work You'll spend every day Shining your light my way     If I talk real slowly, if I hold your hand                        If you look real closely my love You might understand Here I go, I'll tell you what you already know Here I go, I'll tell you what you already know   If you love me with all that you are If you love me I'll make you a star in my universe You'll never have to go to work You'll spend every day Shining your light my way   Here I go, I'll tell you what you already know