Koiruuksia

Aina välillä on sellainen fiilis, ettei jaksa treenata koiran kanssa, keksiä niille tai itselleen mielekästä puuhaa, eikä varsinkaan tehdä jotain itselleen epämieluista (nimim. aika olis imuroida). Se fiilis monesti lisääntyy silloin, kun tulee syksy, kylmä ja pimeä. Silti jotenkin syksyisin tulee kamala tarve saada jotain aikaan; liekö johtuen siitä, että aivot ovat monta kertaa elämässä pakotettu aktivoitumaan koulujen alkamisen alla... Samalla olisi tarvetta kuitenkin päiväunille, kahvikupposille vilttiin kääriytyneenä, villasukille ja kaikelle supermukavalle ja rennolle. Vaikka emäntäolento on ollut viime aikoina rättiväsynyt ja mitäänsaamaton palvelusväen pääjehu, ollaan me sentään jottain tehtykin. Rokin hurrrjan tokomenestyksen jälkeen ollaan otettu treenien osalta vähän löysemmin ja tehty jotain "ihan muita" juttuja kuin ALO-treenejä. Rox on ollut intopinkeinen päästessään taas tekemään ruutua, varsinaista noutoa, erilaisia jääviä sun muuta, joka on vaatinu...

Voisi sitä ehkä tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että blogi on jäänyt päivittämättä... Mutta nyt tulee alkuvuodesta kertova pläjäys! Maaliskuussa palattiin neiti D:n kotikonnuille Lapinlahdelle! Ennen reissua tosin piipahdettiin eläinlääkärissä vahvistamassa epäilys siitä, että Doulalla tosiaan on kilpirauhasen vajaatoiminta, kuten Nucalla. Lääkitys aloitettiin ennen reissua ja ollaan käyty kontroloimassakin vaivaa reissun jälkeen. Lääkitys on "purrut" Doulaan hyvin: se on laihtunut (!) ja piristynyt hurjasti :) Rakkaus Lapinlahdella vietettiin aikaa ponien ja muiden otusten parissa. Koiruudet olivat onnessaan maalla; saivat olla vapaana, kieriä heinissä ja possun kakassa, läiskytellä kurassa ja juoksennella erilaisten ajovälineiden perässä. Myös allekirjoittanut tieteskiin nautiskeli myös olostaan ;) Kuten kuvista näkee, Roki satutti tassunsa heti reissun alkumetreillä. Tai oikeastaan se sai haavan anturaan jo kotona, mutta puolittain parantunut haava repsahti...

Niin on hulivili kesä ettei ehdi blogia päivittämään! Ollaan säiden salliessa ulkoiltu paljon ja Doulan kuntokuuri jatkuu. Ollaan ahdettu itsemme täyteen ruokaa Sälinkäällä, nukahdettu viltille vaahteran varjoon Kytäjällä (Doulan kanssa rinnakkain <3). Koirat ihmettelivät vilinää kaupungilla, kun käytiin ensimmäisillä kesäjätskeillä keskustassa, ja Doula on keksinyt olevansa oravien metsästykseen kehitetty koira. Koiruudet olivat myös apureina kalastusreissulla. Rokin kanssa tokoillaan viikottain useampaan kertaan omatoimisesti, Doula opettelee alkeita ja sytyttelee leikki-viettiään. Uimaankin ollaan päästy pariin otteeseen (D lähinnä kahlailee vielä) ja Roki on päässyt jolkottelemaan mukaan rullaluistin-lenkille ja hölkkälenkille (jotta saa joskus mennä tääääyysiii, kun lähes aina kulkee "varhain vanhentuneiden" Nucan ja Doulan tahdissa). NusaPee kävi polven lopputarkastuksessa - saaden lähes puhtaat paperit, muttei aivan. Nucan leikatussa jalassa "kytee nivelrikk...