Mitä sitä oikein koiralleen syöttää? (osa2.)
Raakaruokinta vs barffaus? Niiden välinen raja on hieman epäselvä ja hienon hieno. Raakaruokinnan periaate on, että koiralle syötetään nimenomaan sitä raakaa ruokaa, kun taas barffaus on sen "alalaji". Barffauksen kivijalkana ovat lihaisat luut, joiden liha-luu-suhde on 50-50. Luiden viitteellinen osuus koiran ruokinnassa vaihtelee hieman lähteen mukaan, mutta osuus on h.u.o.m.a.t.t.a.v.a.
Tästä se ahaa-elämys sitten lähti. Olin pitänyt barffausta sellaisena, kuin sitä kuvaillaan: luonnonmukaisena koiralle, sellaisena, mitä koira söisi luonnossakin. Ja tämän ajatuksen tulin nielleeksi ilman omien aivojen käyttämistä; se oli noloa ihan minulle itselleni.
Miksi koiraeläin söisi luonnossa pääasiassa luita?? Jos susilauma kaataa vaikkapa hirven, usein ne ovat ne luut, jotka jäävät hirvestä jäljelle. Uskoisin, että ns. "pula-aikana" koiraeläimet söisivät enemmän luuta, mutta jos ruokaa on riittävästi, luiden osuus ei olisi kummoinen niiden ruokavaliossa. Olen tiennyt tämän, mutta jotenkin en vain ole huomannut ristiriita tämän ja barffauksen välillä. Olen tietotulvan uhri ^^. Afrikassa täplähyeenat syövät luita paljon, mutta ne eivät ole ihan vertailukelpoisia kotikoiran kanssa
Eli koiran ruokinnan ei tulisi perustua luihin: usein tällaisessa ruokavaliossa voi olla jopa 20-kertainen määrä kalsiumia suosituksiin nähden. Liiallinen kalsium taas haittaa muiden kivennäisten imeytymistä.
Puhun varmasti ristiin ja rastiin varsinaisesta raakaruokinnasta ja barffauksesta mitä pidemmälle tekstiä pääsen, mutta nyt seuraa taas näitä kuuluisia ahaa-elämyksiä, ajatuksia ja mietteitä, ja vähän siitä, mitä meillä nyt syödään :).
Raakaruokinnassa koiralle syötetään/voi syöttää:
- raakaa lihaa ja luita
- sisäelimiä
- vihanneksia (miksei marjojakin?) ja kalaa
- kananmunaa, maitotuotteita jne.
Paljonko?
Täysikasvuisen koiran tulisi syödä raakaruokaa noin 2-5% omasta painostaan/päivä (nämä prosenttilukemat löytyivät monilta barffaukseen liittyviltä sivuilta). Ruoan määrä on kuitenkin hyvin yksilöllinen: siihen vaikuttavat mm. koiran ikä, aktiivisuus, elämän vaihe (esim. tiineys).
Rokille (20kg ja suht aktiivinen) about sopiva määrä olisi noin 400-500g/pv.
esim: - lihaluita 250g (en syöttäisi näin paljoa)
- lihaa/kalaa/sydäntä/kieltä 150g
- maksaa/sisäelinseosta 50g
- kasvissosetta 50g
laskettu Maukas-sivuston laskurilla.
Barffia/raakaa suositellaan syötettäväksi koiralle kerran päivässä. Tämä johtuen koiran luonnollisesta tavasta syödä isoja aterioita harvoin. En tosin olisi aivan varma, että kerran päivässä- ruokinta sopii kaikille koirayksilöille.
Huomioitavaa:
Raakaruokinnan yhteydessä varoitellaan usein rasvaliukoisten vitamiinien (A,D,E,K) yliannostuksesta. (Rasvaliukoiset vitamiinit varastoituvat koiran sisäelimiin, kuten maksaan). Barffissa näiden vitamiinien lähteenä toimivat pääasiassa maksa, kananmuna ja kala. Usein A-vitamiinin saannista ei tarvitse olla huolissaan; maksaa ei tarvitse syöttää kummoisia määriä, kun koiran tarve täyttyy. Barffauksessa D-vitamiinia saadaan lähinnä kalasta ja jonkin verran kananmunista, mutta koirilla on siitä usein puutetta ilman lisäravinteita (koska koira tarvitsee sitä melkoisesti, eivätkä koirat saa D-vitamiinia auringonvalosta). E-vitamiini puolestaan kärsii/tuhoutuu pakastettaessa: huomaa, että raakaruoat ovat pakasteita. E-vitamiinia saadaan jonkin verran kasviöljyistä, mutta esim. urheilukoirilla on E-vitamiinin moninkertainen tarve verrattuna ns. peruskoiraan. E-vitamiinin riittävä saanti siis voi tuottaa päänvaivaa erityisesti urheilukoirien omistajille.
Luissa ja rustoissa voi olla paljon proteiinia, mutta sen laatu ei välttämättä ole paras mahdollinen; silloin ei välttämättä tule puutetta niinkään proteiineista vaain välttämättömistä aminohapoista.
Muista, että eläinperäinen rasva on/tulisi olla koiran tärkein energian lähde!
Vitamiineista vielä (A,D,E,K = rasvaliukoiset, B, C = vesiliukoiset; eli saatava joka päivä). Mihin vitamiineja pääasiallisesti tarvitaan (mihin ne vaikuttavat) ja mistä niitä saa (esimerkiksi)?
A: näkö, iho ja lisääntyminen.
- maksa, kala, liha, kananmunat, maitotuotteet.
D: luutuminen ja luuston kehitys.
- kalanmaksaöljy, rasvaiset kalat, munan keltuainen, maitotuotteet.
E: mm. solukalvojen suojaus, ehkäisee stressin biologisia vaikutuksia.
- kasvikset, kasviöljyt (?), maksa, kananmunat, voi
K: veren hyytyminen.
- liha ja kasvikset (erityisesti kaali, persilja ja pinaatti).
B-vitamiinit: esim. anemian ehkäisy, aineenvaihdunnan välittäjäaine.
- hiiva, liha, maitotuotteet, kananmunat, maksa (B12)
C: mm. ikääntymisen merkkien hidastaminen, nivelrikon ehkäiseminen.
- sitrushedelmät, mustaherukat, mansikat.
- koirien maksa muodostaa C-vitamiinia glukoosista!
Miten meillä sitten nyt syödään?
Laskeskelin ensin, mikä olisi 1/3 Rokin nappula-annoksesta, eli se osa, minkä voisin korvata lihalla ja vastaavilla ilman, että minun tarvitsisi olla huolissani esim. riittävästä vitamiinien ja muiden aineiden saannista. Sitten laskeskelin, paljonko 1/3 Rokille suositellusta raakaruokamäärästä oikein on.
Näin aluksi lähdetään liikkeelle siitä, että Roki saa 1,5dl nappuloitaan päivässä ja noin 142g raakaa päivässä. Jaoin 500g raakaruokapötkylän seitsemään osaan, jolloin yksi pala painaa noin 71g (ja Roki saa kaksi tällaista palaa/pv).
Roki on tottunut saamaan ruoka-annoksensa kaksi kertaa päivässä, toisina päivinä saa myös kongin. "Perusraakaa" vaihtelen suurinpiirtein niin, että syö viikon aikana kahta erilaista lihaa (esim. tällä viikolla on syönyt kalkkunan jauhelihaa ja broilerin jauhettua siipeä; kalkkuna on hellä vatsalle ja broilerin siipi puolestaan sulaa helposti, joten aloitin näillä). Lisäksi Roki saa säännöllisesti naudan mahaa, joka toimii vatsan rauhoittajana.
"Perusraa'an" lisäksi Rokilla on yksi kasvispäivä, yksi kalapäivä ja yksi sisäelinpäivä viikossa. (Jos saa jonkin sortin mixejä, joissa on jo sisäelintä, ei pidetä erillistä sisäelinpäivää juuri noiden rasvaliukoisten vitamiinien vuoksi). Kasvissose jouduttaa ruoansulatusta, joten sitä voidaan antaa useammin, jos tuo luiden määrä hidastaa vatsan toimintaa. Luiden osuus on meillä kuitenkin melko pieni, koska Roki syö myös nappulaa: viljat (ja hiilihydraatit) ja luu kulkevat hitaammin ruoansulatuksessa, joten yhdessä syötettynä ummetuksen vaara.
Myös kananmunaa Roki saa kerran viikossa: vaihdellen raakana, pelkkänä keltuaisena ja keitettynä. Silloin tällöin Roki saa myös maitotuotteita. Kunhan Roki on tottunut uuteen systeemiin, kokeillaan ihan kokonaisia broilerinsiipiä ja lihaisia luita vaihtelun vuoksi.
Roki on syönyt tälllä kaavalla, lihan osuutta hieman keventäen, nyt pari viikkoa: ja vatsa on ollut tosi hyvä! :)
Linkkivinkkinä tällainen blogi, jota itse selasin ahkerasti: Mitä koiralle kuppiin
Tästä se ahaa-elämys sitten lähti. Olin pitänyt barffausta sellaisena, kuin sitä kuvaillaan: luonnonmukaisena koiralle, sellaisena, mitä koira söisi luonnossakin. Ja tämän ajatuksen tulin nielleeksi ilman omien aivojen käyttämistä; se oli noloa ihan minulle itselleni.
Miksi koiraeläin söisi luonnossa pääasiassa luita?? Jos susilauma kaataa vaikkapa hirven, usein ne ovat ne luut, jotka jäävät hirvestä jäljelle. Uskoisin, että ns. "pula-aikana" koiraeläimet söisivät enemmän luuta, mutta jos ruokaa on riittävästi, luiden osuus ei olisi kummoinen niiden ruokavaliossa. Olen tiennyt tämän, mutta jotenkin en vain ole huomannut ristiriita tämän ja barffauksen välillä. Olen tietotulvan uhri ^^. Afrikassa täplähyeenat syövät luita paljon, mutta ne eivät ole ihan vertailukelpoisia kotikoiran kanssa
Eli koiran ruokinnan ei tulisi perustua luihin: usein tällaisessa ruokavaliossa voi olla jopa 20-kertainen määrä kalsiumia suosituksiin nähden. Liiallinen kalsium taas haittaa muiden kivennäisten imeytymistä.
Puhun varmasti ristiin ja rastiin varsinaisesta raakaruokinnasta ja barffauksesta mitä pidemmälle tekstiä pääsen, mutta nyt seuraa taas näitä kuuluisia ahaa-elämyksiä, ajatuksia ja mietteitä, ja vähän siitä, mitä meillä nyt syödään :).
Raakaruokinnassa koiralle syötetään/voi syöttää:
- raakaa lihaa ja luita
- sisäelimiä
- vihanneksia (miksei marjojakin?) ja kalaa
- kananmunaa, maitotuotteita jne.
Paljonko?
Täysikasvuisen koiran tulisi syödä raakaruokaa noin 2-5% omasta painostaan/päivä (nämä prosenttilukemat löytyivät monilta barffaukseen liittyviltä sivuilta). Ruoan määrä on kuitenkin hyvin yksilöllinen: siihen vaikuttavat mm. koiran ikä, aktiivisuus, elämän vaihe (esim. tiineys).
Rokille (20kg ja suht aktiivinen) about sopiva määrä olisi noin 400-500g/pv.
esim: - lihaluita 250g (en syöttäisi näin paljoa)
- lihaa/kalaa/sydäntä/kieltä 150g
- maksaa/sisäelinseosta 50g
- kasvissosetta 50g
laskettu Maukas-sivuston laskurilla.
Barffia/raakaa suositellaan syötettäväksi koiralle kerran päivässä. Tämä johtuen koiran luonnollisesta tavasta syödä isoja aterioita harvoin. En tosin olisi aivan varma, että kerran päivässä- ruokinta sopii kaikille koirayksilöille.
Huomioitavaa:
Raakaruokinnan yhteydessä varoitellaan usein rasvaliukoisten vitamiinien (A,D,E,K) yliannostuksesta. (Rasvaliukoiset vitamiinit varastoituvat koiran sisäelimiin, kuten maksaan). Barffissa näiden vitamiinien lähteenä toimivat pääasiassa maksa, kananmuna ja kala. Usein A-vitamiinin saannista ei tarvitse olla huolissaan; maksaa ei tarvitse syöttää kummoisia määriä, kun koiran tarve täyttyy. Barffauksessa D-vitamiinia saadaan lähinnä kalasta ja jonkin verran kananmunista, mutta koirilla on siitä usein puutetta ilman lisäravinteita (koska koira tarvitsee sitä melkoisesti, eivätkä koirat saa D-vitamiinia auringonvalosta). E-vitamiini puolestaan kärsii/tuhoutuu pakastettaessa: huomaa, että raakaruoat ovat pakasteita. E-vitamiinia saadaan jonkin verran kasviöljyistä, mutta esim. urheilukoirilla on E-vitamiinin moninkertainen tarve verrattuna ns. peruskoiraan. E-vitamiinin riittävä saanti siis voi tuottaa päänvaivaa erityisesti urheilukoirien omistajille.
Luissa ja rustoissa voi olla paljon proteiinia, mutta sen laatu ei välttämättä ole paras mahdollinen; silloin ei välttämättä tule puutetta niinkään proteiineista vaain välttämättömistä aminohapoista.
Muista, että eläinperäinen rasva on/tulisi olla koiran tärkein energian lähde!
Vitamiineista vielä (A,D,E,K = rasvaliukoiset, B, C = vesiliukoiset; eli saatava joka päivä). Mihin vitamiineja pääasiallisesti tarvitaan (mihin ne vaikuttavat) ja mistä niitä saa (esimerkiksi)?
A: näkö, iho ja lisääntyminen.
- maksa, kala, liha, kananmunat, maitotuotteet.
D: luutuminen ja luuston kehitys.
- kalanmaksaöljy, rasvaiset kalat, munan keltuainen, maitotuotteet.
E: mm. solukalvojen suojaus, ehkäisee stressin biologisia vaikutuksia.
- kasvikset, kasviöljyt (?), maksa, kananmunat, voi
K: veren hyytyminen.
- liha ja kasvikset (erityisesti kaali, persilja ja pinaatti).
B-vitamiinit: esim. anemian ehkäisy, aineenvaihdunnan välittäjäaine.
- hiiva, liha, maitotuotteet, kananmunat, maksa (B12)
C: mm. ikääntymisen merkkien hidastaminen, nivelrikon ehkäiseminen.
- sitrushedelmät, mustaherukat, mansikat.
- koirien maksa muodostaa C-vitamiinia glukoosista!
Miten meillä sitten nyt syödään?
Laskeskelin ensin, mikä olisi 1/3 Rokin nappula-annoksesta, eli se osa, minkä voisin korvata lihalla ja vastaavilla ilman, että minun tarvitsisi olla huolissani esim. riittävästä vitamiinien ja muiden aineiden saannista. Sitten laskeskelin, paljonko 1/3 Rokille suositellusta raakaruokamäärästä oikein on.
Näin aluksi lähdetään liikkeelle siitä, että Roki saa 1,5dl nappuloitaan päivässä ja noin 142g raakaa päivässä. Jaoin 500g raakaruokapötkylän seitsemään osaan, jolloin yksi pala painaa noin 71g (ja Roki saa kaksi tällaista palaa/pv).
Roki on tottunut saamaan ruoka-annoksensa kaksi kertaa päivässä, toisina päivinä saa myös kongin. "Perusraakaa" vaihtelen suurinpiirtein niin, että syö viikon aikana kahta erilaista lihaa (esim. tällä viikolla on syönyt kalkkunan jauhelihaa ja broilerin jauhettua siipeä; kalkkuna on hellä vatsalle ja broilerin siipi puolestaan sulaa helposti, joten aloitin näillä). Lisäksi Roki saa säännöllisesti naudan mahaa, joka toimii vatsan rauhoittajana.
"Perusraa'an" lisäksi Rokilla on yksi kasvispäivä, yksi kalapäivä ja yksi sisäelinpäivä viikossa. (Jos saa jonkin sortin mixejä, joissa on jo sisäelintä, ei pidetä erillistä sisäelinpäivää juuri noiden rasvaliukoisten vitamiinien vuoksi). Kasvissose jouduttaa ruoansulatusta, joten sitä voidaan antaa useammin, jos tuo luiden määrä hidastaa vatsan toimintaa. Luiden osuus on meillä kuitenkin melko pieni, koska Roki syö myös nappulaa: viljat (ja hiilihydraatit) ja luu kulkevat hitaammin ruoansulatuksessa, joten yhdessä syötettynä ummetuksen vaara.
Myös kananmunaa Roki saa kerran viikossa: vaihdellen raakana, pelkkänä keltuaisena ja keitettynä. Silloin tällöin Roki saa myös maitotuotteita. Kunhan Roki on tottunut uuteen systeemiin, kokeillaan ihan kokonaisia broilerinsiipiä ja lihaisia luita vaihtelun vuoksi.
Roki on syönyt tälllä kaavalla, lihan osuutta hieman keventäen, nyt pari viikkoa: ja vatsa on ollut tosi hyvä! :)
Linkkivinkkinä tällainen blogi, jota itse selasin ahkerasti: Mitä koiralle kuppiin
Kommentit
Lähetä kommentti