Mitä sitä oikein koiralleen syöttää? (osa1.)
Otsikon kysymys on pyörinyt päässä parin viikon ajan - taukoamatta. Olin aina kuvitellut ymmärtäväni ainakin koiran perusruokinnan perusteet, mutta taisin olla väärässä, sillä huomasin nielleeni sellaista "tietoa" ihan tyytyväisenä, missä ei ollut logiikkaa. Liittyen tosin barffaukseen, miten en edes koiraani ruoki, mutta kuitenkin. Tyhmä minä. Tästä seurasi armoton päänvaiva, joka ei jättänyt rauhaan. Piti kerrata itselleen niitä perusasioita, kyseenalaistaa ja tutkia. Koiran perusruokinta ei ehkä ole avaruustiedettä, mutta "tieto"tulvassa sitä saattaa sokaistua. Sitten sitä istutaan tyytyväisenä siinä sokeudessa ties kuinka kauan.
Rokilla oli taas tuossa hetki sitten ripulikierre. Ripulia oli useana päivänä peräkkäin; syötiin riisiä, puuroa, kermaviiliä, vain kevyesti nappulaa, ruoansulatukselle tarkoitettuja lisäravinteita... Poitsun vatsavaivat helpottivat ja pahenivat sitten taas. Kiinteää läjää tuuleteltiin äänen ulkona ja seuraavana päivänä kirottiin. Roki pysyi koko ajan pirteänä, eikä sen painokaan laskenut. Oliko vatsaongelmiin syynä stressi? Matolääke, jota annoin? Vääränlainen nappula (vaikka olikin syönyt sitä jo kaksi 15 kilon säkkiä)? Rokillahan oli pentuna samanlainen ripuliralli, johon syötin sitten klinikkaruokaa ja hoidon jälkeen vaihdon Acanan nappulasta (joka ei ilmeisesti sopinut siksi, että ruoassa oli turhan monta proteiininlähdettä Rokin vatsan mielestä) James Wellbelovediin. Jameksen ruoka toimikin mukavasti, mutta hintavaahan se oli - ainakin kun kuvioon astui opiskelijabudjetti. Vaihdoin ruoan halvempaan, joka ei silti ole mitään "markettiruokaa", ja jonka hinta-laatu-suhde on mielestäni hyvä. Nyt nappula kuitenkin taas meni vaihtoon - herkkävatsaisen koiran nappulaan.
Roki on syönyt siis aina kuivamuonaa. Lisukkeina on toiminut koiranmakkara, ihan oikea liha, joskus maitotuotteet jne. Olen pyrkinyt selvittämään, mitä koiralle syöttämäni kuivamuona sisältää, ainakin suurinpiirtein. Miksi syöttäisin koiralleni esim. pääsääntöisesti vehnää, kun se on kuitenkin lihansyöjä? Tähän lihansyöjä asiaan palaan vielä myöhemmin, koska siitä tuli niin mieletön ahaa-elämys aikaan, että aloin todella kertaamaan asioita itselleni. Netin ihmeellistä maailmaa kannattaa siis oikeasti selata! Kriittisellä silmällä, mutta kuitenkin. Minä ainakin opin uutta, ymmärsin asioita, joita on vaan pitänyt automaattisina totuuksina aiemmin, miettimättä koskaan "miksi". Tässä tulee tuttuja juttuja, niitä "itsestäänselviä" juttuja, seassa muutamia ahaa-elämyksiä...
Ensiksi asiaa koirasta lihansyöjänä:
Koiran ruoansulatus, suolisto ja purukalusto on luotu lihan syöntiä ajatellen. Koiran hampaat on suunniteltu repimään ja leikkaamaan paloja irti saaliista, ja koirat syövätkin isoja paloja paljoa maistelematta. Koiran makuaisti ei ole kovinkaan kehittynyt (tässä kohtaa kuitenkin jäin ainakin itse miettimään niitä nirsoja koiria...?). Koiran ruoansulatuskanavassa lihan sulavuus on erinomainen, kun taas kasvien kunnolliseen käsittelyyn vaadittavat entsyymi- ja bakteeritoiminta puuttuvat. Koirilla on myös lyhyt suolisto (niin kuin lihansyöjillä yleensä), jonka läpi ravinto kulkee nopeasti: huonosti sulava/koiralle sopimattomat raaka-aineet aiheuttavat helposti ruoansulatushäiriöitä. Tästä johtuen koiralle tarjottavien kasvisten tulee olla hyvin jauhettuja ja kypsennettyjä, jotta niiden sulavuus koiran suolistossa olisi edes kohtalainen. Koiran mahalaukun pH on myös hyvin hapan --> paljon hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio nostaa pH:ta --> ruoansulatushäiriöitä. Tätä voi miettiä syötettäessä koiralle kuivanappulaa, joka sisältää aina paljon hiilihydraatteja.
Koiran elimistö tarvitsee hyvälaatuista (eläinperäistä) rasvaa, ja liha on koiran ruokinnan kivijalka. Lihasta koira saa laadukkaita, sen ruoansulatukselle sopivia proteiineja, hyvää rasvaa, vitamiineja ja hivenaineita. Esim. kasviperäisen valkuaisen aminohappokoostumus vastaa huonosti koiran tarpeita.
Kuivamuonat:
Kuivamuonat perustuvat käytännössä hiilihydraatteihin; niiden valmistus ilman hiilihydraatteja on käytännössä mahdotonta. Hiilihydraatteja on kuivamuonissa tavallisesti noin 30-60%. Koiran elimistö pystyy itse muodostaan tarvitsemansa hiilihydraatit (glukoneogeneesi, kuten kissalla??), joten sen ei tarvitse saada niitä ravinnostaan. Koira käyttää hiilihydraatit energiaksi, mutta runsaasti hiilihydraatteja sisältävä ravinto yhdistettynä vähäiseen rasvan saantiin voi aiheuttaa monenlaisia ongelmia, esim. ylivilkkautta. Kuivamuonat ovat siis "syrjäyttäneet" rasvan koiran "pääsääntöisenä" energianlähteenä, vaikka koira tarvitsee ravinnostaan reilusti hyvää rasvaa. Myös kuivamuonan todellisesta proteiinimäärästä voi olla vaikea päästä jyvälle - tai ainakin siitä, mistä proteiinit tulevat. Esim. jos ruoan koostumuksesta kertovassa luettelossa ensimmäisenä on siipikarjanlihajauho, ei koiranomistajan välttämättä voi tukeutua siihen ajatukseen, että ruoassa on todella eläinperäisiä proteiineja eniten. Seuraavana luettelossa saattaa olla lueteltuna useaa "erilaista" maissia; todellisuudessa ne on usein eroteltu toisistaan juuri siksi, että ne saataisiin vasta eläinperäisen aineen perään luetteloon. Kuulostaa hieman huijaukselta, eikö? Koska koostumuksesta kertova luettelo antaa vääristyneen kuvan ruoan sisällöstä. Viljoista saadaan myös valkuaista, joten prosenttilukuihinkin voi ilmestyä mielenkiintoisia lukemia juuri valkuaisen kohdalle. Viljoista peräisin olevien valkuaisten laatu ei kuitenkaan ole paras mahdollinen koiraa ajatellen (kuten edellä mainitsin aminohapot). Kuivamuonissa on ilmeisesti vitamiineja ja kivennäisaineita usein reilusti yli saantisuositusten; jostain syystä tämä ei näyttäisi tuottavan koirille ongelmia?
Käytännössä nappulat kaipaisivat rinnalleen aina sitä oikeaa lihaa. Esimerkiksi korvaamalla 1/3 osa nappuloista lihalla, ravintoarvot muuttuvat heti koiralle edullisempaan suuntaan. Muita hyviä lisukkeita olisivat esim. kananmuna, kala- ja kasviöljyt ja kermaviili. Jos syöttää koiralle pelkkää kuivamuonaa, siinä olisi hyvä olla mahdollisimman paljon proteiineja ja rasvaa. Se, mikä on "mahdollisimman paljon", selviää parhaiten tutustumalla erilaisiin nappulavaihtoehtoihin.
Seuraavassa "osassa" asiaa barffauksesta/raakaruokinnasta/mitä meillä nyt syödään jne jne. :) Pakko oli jakaa teksti kahteen osaan, ettei tule liian rönsyilevää settiä, joka olisi vielä 500 kilometriä pitkä ;).
Rokilla oli taas tuossa hetki sitten ripulikierre. Ripulia oli useana päivänä peräkkäin; syötiin riisiä, puuroa, kermaviiliä, vain kevyesti nappulaa, ruoansulatukselle tarkoitettuja lisäravinteita... Poitsun vatsavaivat helpottivat ja pahenivat sitten taas. Kiinteää läjää tuuleteltiin äänen ulkona ja seuraavana päivänä kirottiin. Roki pysyi koko ajan pirteänä, eikä sen painokaan laskenut. Oliko vatsaongelmiin syynä stressi? Matolääke, jota annoin? Vääränlainen nappula (vaikka olikin syönyt sitä jo kaksi 15 kilon säkkiä)? Rokillahan oli pentuna samanlainen ripuliralli, johon syötin sitten klinikkaruokaa ja hoidon jälkeen vaihdon Acanan nappulasta (joka ei ilmeisesti sopinut siksi, että ruoassa oli turhan monta proteiininlähdettä Rokin vatsan mielestä) James Wellbelovediin. Jameksen ruoka toimikin mukavasti, mutta hintavaahan se oli - ainakin kun kuvioon astui opiskelijabudjetti. Vaihdoin ruoan halvempaan, joka ei silti ole mitään "markettiruokaa", ja jonka hinta-laatu-suhde on mielestäni hyvä. Nyt nappula kuitenkin taas meni vaihtoon - herkkävatsaisen koiran nappulaan.
Roki on syönyt siis aina kuivamuonaa. Lisukkeina on toiminut koiranmakkara, ihan oikea liha, joskus maitotuotteet jne. Olen pyrkinyt selvittämään, mitä koiralle syöttämäni kuivamuona sisältää, ainakin suurinpiirtein. Miksi syöttäisin koiralleni esim. pääsääntöisesti vehnää, kun se on kuitenkin lihansyöjä? Tähän lihansyöjä asiaan palaan vielä myöhemmin, koska siitä tuli niin mieletön ahaa-elämys aikaan, että aloin todella kertaamaan asioita itselleni. Netin ihmeellistä maailmaa kannattaa siis oikeasti selata! Kriittisellä silmällä, mutta kuitenkin. Minä ainakin opin uutta, ymmärsin asioita, joita on vaan pitänyt automaattisina totuuksina aiemmin, miettimättä koskaan "miksi". Tässä tulee tuttuja juttuja, niitä "itsestäänselviä" juttuja, seassa muutamia ahaa-elämyksiä...
Ensiksi asiaa koirasta lihansyöjänä:
Koiran ruoansulatus, suolisto ja purukalusto on luotu lihan syöntiä ajatellen. Koiran hampaat on suunniteltu repimään ja leikkaamaan paloja irti saaliista, ja koirat syövätkin isoja paloja paljoa maistelematta. Koiran makuaisti ei ole kovinkaan kehittynyt (tässä kohtaa kuitenkin jäin ainakin itse miettimään niitä nirsoja koiria...?). Koiran ruoansulatuskanavassa lihan sulavuus on erinomainen, kun taas kasvien kunnolliseen käsittelyyn vaadittavat entsyymi- ja bakteeritoiminta puuttuvat. Koirilla on myös lyhyt suolisto (niin kuin lihansyöjillä yleensä), jonka läpi ravinto kulkee nopeasti: huonosti sulava/koiralle sopimattomat raaka-aineet aiheuttavat helposti ruoansulatushäiriöitä. Tästä johtuen koiralle tarjottavien kasvisten tulee olla hyvin jauhettuja ja kypsennettyjä, jotta niiden sulavuus koiran suolistossa olisi edes kohtalainen. Koiran mahalaukun pH on myös hyvin hapan --> paljon hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio nostaa pH:ta --> ruoansulatushäiriöitä. Tätä voi miettiä syötettäessä koiralle kuivanappulaa, joka sisältää aina paljon hiilihydraatteja.
Koiran elimistö tarvitsee hyvälaatuista (eläinperäistä) rasvaa, ja liha on koiran ruokinnan kivijalka. Lihasta koira saa laadukkaita, sen ruoansulatukselle sopivia proteiineja, hyvää rasvaa, vitamiineja ja hivenaineita. Esim. kasviperäisen valkuaisen aminohappokoostumus vastaa huonosti koiran tarpeita.
Kuivamuonat:
Kuivamuonat perustuvat käytännössä hiilihydraatteihin; niiden valmistus ilman hiilihydraatteja on käytännössä mahdotonta. Hiilihydraatteja on kuivamuonissa tavallisesti noin 30-60%. Koiran elimistö pystyy itse muodostaan tarvitsemansa hiilihydraatit (glukoneogeneesi, kuten kissalla??), joten sen ei tarvitse saada niitä ravinnostaan. Koira käyttää hiilihydraatit energiaksi, mutta runsaasti hiilihydraatteja sisältävä ravinto yhdistettynä vähäiseen rasvan saantiin voi aiheuttaa monenlaisia ongelmia, esim. ylivilkkautta. Kuivamuonat ovat siis "syrjäyttäneet" rasvan koiran "pääsääntöisenä" energianlähteenä, vaikka koira tarvitsee ravinnostaan reilusti hyvää rasvaa. Myös kuivamuonan todellisesta proteiinimäärästä voi olla vaikea päästä jyvälle - tai ainakin siitä, mistä proteiinit tulevat. Esim. jos ruoan koostumuksesta kertovassa luettelossa ensimmäisenä on siipikarjanlihajauho, ei koiranomistajan välttämättä voi tukeutua siihen ajatukseen, että ruoassa on todella eläinperäisiä proteiineja eniten. Seuraavana luettelossa saattaa olla lueteltuna useaa "erilaista" maissia; todellisuudessa ne on usein eroteltu toisistaan juuri siksi, että ne saataisiin vasta eläinperäisen aineen perään luetteloon. Kuulostaa hieman huijaukselta, eikö? Koska koostumuksesta kertova luettelo antaa vääristyneen kuvan ruoan sisällöstä. Viljoista saadaan myös valkuaista, joten prosenttilukuihinkin voi ilmestyä mielenkiintoisia lukemia juuri valkuaisen kohdalle. Viljoista peräisin olevien valkuaisten laatu ei kuitenkaan ole paras mahdollinen koiraa ajatellen (kuten edellä mainitsin aminohapot). Kuivamuonissa on ilmeisesti vitamiineja ja kivennäisaineita usein reilusti yli saantisuositusten; jostain syystä tämä ei näyttäisi tuottavan koirille ongelmia?
Käytännössä nappulat kaipaisivat rinnalleen aina sitä oikeaa lihaa. Esimerkiksi korvaamalla 1/3 osa nappuloista lihalla, ravintoarvot muuttuvat heti koiralle edullisempaan suuntaan. Muita hyviä lisukkeita olisivat esim. kananmuna, kala- ja kasviöljyt ja kermaviili. Jos syöttää koiralle pelkkää kuivamuonaa, siinä olisi hyvä olla mahdollisimman paljon proteiineja ja rasvaa. Se, mikä on "mahdollisimman paljon", selviää parhaiten tutustumalla erilaisiin nappulavaihtoehtoihin.
Seuraavassa "osassa" asiaa barffauksesta/raakaruokinnasta/mitä meillä nyt syödään jne jne. :) Pakko oli jakaa teksti kahteen osaan, ettei tule liian rönsyilevää settiä, joka olisi vielä 500 kilometriä pitkä ;).
Kommentit
Lähetä kommentti