Oh, you make me smile.

Joku onkin varmaan pistänyt merkille, että blogia on päivitelty muutenkin, kuin tuon edellisen postauksen merkeissä. Ulkoasua en ole muuttanut, mutta uusi banneri on ollut näytillä jo jonkin aikaa. Mitäs tykkäätte? Edellinen banneri näytti siis tältä:


Omaan silmään tuo vanha banneri oli ihan hauska, mutta siinä oli ehkä vähän liikaa sitä ”jotakin”. Poikien kuvasivuja muokkasin ihan selkeyden nimissä. Laitoin kuvat vuosittain kollaaseihin, jottei kuvasivu leviäisi totaallisesti käsiin (Nucastakin kuvia on kertynyt aika lailla ;D). Uutuutena löytyy välilehti kirjurista/kotiorjasta/emäntäotuksesta!
Ja mitäs sitten pojille kuuluu? Sadepäivät ovat jonkin verran rajoittaneet puuhailua ulkona (peruslenkkien lisäksi ei olla juurikaan ulkoilmassa aikaa vietetty), mutta ollaan treenailtu sisätiloissa tokoa, leikitty ja harjoiteltu noutoa Rokin kanssa siinä samassa, ja muutenkin aktivoiduttu sisäleikkien avulla. Itse jouduin flunssan kouriin reilu viikko sitten, joten koirat saivat ulkoiluttaa puolikuollutta emäntää tasaisin väliajoin ja kuunnella niiskutusta 24/7. Flunssan vuoksi ei sitten päästy Rokin kanssa pentutokoilemaan sillä viikolla (ja edellisellä viikolla satoi kuin esterin yhdestä paikasta, joten ei lähdetty silloinkaan kastumaan ulkokentälle…). Mutta viime viikolla kruisailtiin Rokin kanssa tokoilemaan turhan pitkän tauon jälkeen! Onneksi oltiin Rokin kanssa treenattu sen verran, etteivät aivot roikkuneet ihan narikassa kurssilla :D Aloitettiin maahan menolla ja siinä pysymisellä. Kotona olen pääasiassa harjoitellut maahan menoa suoraan liikkeestä ja jatkanut siitä sitten matkaani jonkin aikaa ennen koiran luokse palaamista. Kurssilla oli kuitenkin tarkoitus asettaa koira makuulle, kiertää sen eteen ja odotella. Roki napitti minua ”häh, mitä sä siinä seisot?”, mutta pysyi maassa. Roki pällisteli ympärilleen, mutta kun ojensin hiljaisella äänellä, keskittyi taas minuun. Hieno penikka! Kurssin vetäjäkin kommentoi, että jotkut ovat harjoitelleet :) Muutaman kerran Roki nousi ylös ennen vapautusta, mutta muutaman toiston jälkeen malttoi odottaa mallikkaasti.
Seuraavaksi asetuttiin kolmen koirakon voimin ympyrään ja otettiin koirat perusasentoon. Rokilla on niin paljon vielä treenattavaa tuossa perusasennossa… hienosti se siihen sivulle asettuu, mutta ei ymmärrä, miksi ihmeessä siihen pitäisi jäädä pidemmäksi aikaa ^^. No, kuitenkin aloitettiin Rokin kanssa luoksetulon taidonnäyte (huomaa pieni sarkasmi). Jätin pennun odottamaan (yhden kerran taisi lähteä perääni?) ja kävelin kahden koirakon väliin ympyrän vastakkaiselle puolelle. Kutsun Rokin edelleen ensin tänne-käskyllä eteen, koska sen pitäisi treenata niin paljon suoraan perusasentoon tuloa (joka on työn alla). Suoraan sivulle tulo on kuitenkin vielä sen verran meillä hakusessa, että halusin antaa pennulle ensin onnistumisen tunteen luoksetulossa, ja vasta sitten pyytää sen perusasentoon. Roki tuli hyvin luokse, mutta kävi yhden sivuloikan muodossa lällättämässä kurssikaverilleen :D Jätin Rokin koirakkojen väliin ja kävelin takaisin aloituspaikalle. Sitten kutsuin suoraan perusasentoon, ja Roki tuli suht hienosti. Nyt kun ollaan harjoiteltu luoksetuloa suoraan sivulle, Roki ei ole enää täysin varma, mihin sen pitää asettua päästessään luokseni. Jos otan sen tänne-käskyllä eteen, se hakeutuu usein muutaman kerran viistosti vasemmalle puolelleni olettaen, että pyydän sen sivulle. Jos pyydän sen suoraan sivulle, se jää sekunniksi pohtimaan homman nimeä, että mites se toimikaan. Treeniä siis tarvitaan!
Lopuksi otettiin kurssilla vielä seuraamista käännöksien kera. Allekirjoittanut sähläsi kunniakkaasti unohtaen oikean ja vasemman totaalisesti :D Roki toimi kuitenkin hyvin, kulki nakin voimalla oikeassa kohdassa, intensiivisesti. Täyskäännöksissä jätätti vähän, koska ei ollut aiemmin tehnyt niitä kuin muutaman kerran. Supertyytyväinen olin kuitenkin meidän treeneihin, Roki on niin upea :)
Nuca on treenaillut tavalliseen tapaan. Melko vallaton se on ilmeisesti ollut tokossa, mutta se on Nucalta aika perus. Seuraamista sen kanssa pitäisi hirmuisesti hioa (jota tehtiinkin eilen iltalenkin jälkeen, kun oli ihmeellinen valoilmiö havaittavissa: aurinko paistoi?!). Agilityssä oli ollut kauhistuttava esteiden neliö/ruutu, joka on erityisen haastava ohjaajalle. Meilläkin alkaa Rokin kanssa agility ensi viikon torstaina, jännää!
Molemmilla koiruuksilla on viime aikoina ruoka vaihtunut uuteen. Rokillahan oli vatsa sekaisin aiemmasta sapuskasta, joten kasvattajan ohjeiden mukaan syötin sille kuukauden verran klinikkaruokaa. Parin viikon ajan Roki on totutellut James Wellbelovedin pentunappulaan, ja vatsa on pysynyt kunnossa. Muutaman kerran jätökset ovat olleet löysähköt, vaikka hyvin hiljakseen olen ruokaa vaihtanut. Onneksi Roki näyttää kuitenkin tottuneen ruokaan hyvin. Nucalla ruoka vaihtui Joseran Sensitivesta Regulariin, koska Sensitiveä ei viimeksi ollut saatavilla koirauimalassa, josta Nucan ruokaa haetaan. Nucakin sai totutella uuteen sapuskaan hiljakseen – on niin pirun herkkävatsainen – eikä ongelmia vatsan kanssa ole ollut. Näyttäisi vähän siltä, että tuo Regular sopisi Nucalle jopa paremmin kuin Sensitive…?
joskus keskittyminen herpaantuu.
Kirjahyllyni pursuaa erilaisia koiraopuksia, mutta viikonloppuna käteen osui Eva Bodfäldtin Tottelevainen koira – Kontaktikoulutus. Kyseistä kirjaa en ole aikaisemmin varsinaisesti lukenut, selaillut vain. Koirankoulutukseen on satoja ”ohjekirjoja”, ja suosittelen lukemaan niitä niin, että omatkin aivot raksuttavat ja kyseenalaistavat asiaa. Tämä kontaktikoulutus-kirja on herättänyt muutaman hehkulampun pään yläpuolelle, vaikka olen vasta puolessa välissä. Mitään uuden uutukaista ei varsinaisesti ole tullut eteen, mutta ns. ”herätyksiä” – siis sellaisia juttuja, jotka tietää, mutta joihin ei aina kiinnitä huomiota. Sekavaa, tiedän :D Nuca on hyvä ottamaan kontaktia luonnostaan, Roki ei niinkään. Ei Rokikaan ole passiivinen, mutta esimerkiksi tuo pentuaikojen ”karkailu” (hajujen jäljestäminen turhan itsenäisesti, katoaminen näkyvistä metsäreissuilla) voisi hyvin johtua kontaktin puutteesta. Roki ei siis välttämättä ole kuriton, vaan minun täytyy oppia esittämään sille luoksetulon ja lähellä pysymisen käsite hieman eri tavalla, kuin Nucalle. Tottelevainen koira ei varsinaisesti ole kirja naksutinkoulutuksesta, mutta siitä puhutaan paljon kirjassa. Itseltäni löytyy naksutin jostakin (käytin sitä aikoinaan belggarin ja sk. collie risteytyksen, Väiskin kanssa), ja ajattelin kokeilla naksauttelua ainakin Rokin kanssa joidenkin asioiden yhteydessä. Naksuttimen teho perustuu siihen, että naksuttimen ääni on ”yksilöllinen” – koira ei siis kuule sitä mistään muualta – ja se, että naksutin mahdollistaa palkitsemisen juuri oikealla hetkellä. Esimerkiksi luoksetulossa koira pitäisi palkita silloin, kun se kääntyy tullakseen luoksesi (siis kiinnittää huomionsa käskyyn), ei vasta sitten kun se on jo luonasi. Naksutin on hyvä apuväline tähän. Pohdiskelin myös naksuttimen hyödyntämistä Nucan räyhäysongelman kanssa. Hmm, uusia tuulia tuloillaan, vanhaan sekoitettuina ;) Yksi hehkulamppu syttyi siinä vaiheessa, kun kirjassa mainittiin, mistä koira saa palkan – tässä kohtaa namin. Kädestä, eikö? Useimmiten vielä samalla lailla joka kerta. Näin koira kiinnittää huomiota ohjaajan käsiin, ei kasvoihin eli itse ohjaajaan. Sekä Nucalla että Rokilla on taipumus kiinnittää huomio käsiin tietyissä tilanteissa. Esimerkiksi Rokin kanssa kun treenataan kauniisti kävelyä hihnassa, se ennemminkin vilkuilee käsiäni, kun kasvojani. Nuca puolestaan tarkkailee käsiä seuraamisessa. Eli tähänkin saisi allekirjoittanut kiinnittää huomiota: palkata koiraa eri tavoin sillä namilla, eikä aina välttämättä suoraan kädestä.
Muutenkin kirja on herättänyt jo entuudestaan tuttuja kysymyksiä pintaan: Mitä oikeastaan vahvistan? Mikä on paras palkkio koiralle missäkin tilanteessa? Kumpi ottaa kontaktia ja kehen? Niin paljon ajateltavaa jokapäiväisessä elämässä :)

Kommentit

  1. Toi kuva on ihan loistava, just ku pojat! Vaikka Nucanyt ei vieraita heti ensikohtaamisella rakastakaan, mut sillä tulee treenatessa noita orava-hetkiä :D

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koiran akuutti ripuli

Te amo tanto.

Raakaruokinta käytännössä