And it takes you, babe, to make me smile.



Voihan kehveli. Roki a.k.a Rogetti Rolli on tässä muutaman viikon sisään oppinut hyppäämään sohvalle ja sängylle, aika etevä vesseli. Meillä siis koiruus saa tulla sekä sohvalle, että sänkyyn - luvan kanssa tietenkin. Rokilla oli tässä "luvan kanssa" tulemisessa hieman sulateltavaa; poika oli sitä mieltä, että kun kerran oppi näinkin elintärkeän taidon, sitä pitäisi harjoittaa ihan oman mielen mukaan ^^ Ensimmäisenä iltana, kun Roki oli juuri oppinut tämän mestaritaidon, kielsin sitä loikkaamasta kanssani samaan punkkaan. Pentu napitti surkeilla silmillä ja vinkui. Kun en reagoinut sen suuremmin, Roki komensi haukkumalla. Kun kielsin, pentu mietti hetken ja päätti kiellosta huolimatta loikata sänkyyn - kolme kertaa. Joka kerta sai pentunen lähdot, ja tyytyi sitten lopulta omaan petiinsä. Sinnikäs ipana :) Seuraavana iltana hyväksyi korkeamman tahon - eli minun - määräyksen mukisematta, ja mulkoili minua pedistään hyvin tyytymättömän näköisenä, ollen kuitenkin hiljaa.

Maanantaina Roki pääsi Nucan mukana hieman pidemmälle kävelykierrokselle. Nucalle laitettiin reppu, jotta pysyisi rauhallinen, tasainen tahti yllä. Suunnattiin kohti lähikauppaa, jonne on about puoli kilometriä matkaa; välillä kannoin pentua, vaikkei se pikkuherraa hirmuisesti miellyttänyt, kun isovelikin sai kävellä. Siskoni Piia kävi ostamassa kaupasta jätskit, itse jäin odottelemaan poikien kanssa pihalle. Nuca törötti vahtikoirana ja Roki ihmetteli ihmisvilinää. Aluksi pentu oli hiukkasen levoton, mutta rentoutui nopsasti. Yksi prätkäpappa halusi Rokia tervehtiä, ja pentu oli innoissaan uudesta kaveristaan ^^ Matka jatkui pellolle, jossa pojat pääsivät juoksemaan irrallaan. Nuca veteli häntä putkella välillä juosten ihan Rokin ulottuvilla, mutta kirmaten heti kauemmaksi. Nucan mielestä jahtausleikki oli mahtavaa Rokin pinkoessa töppöjaloillaan perässä. Kotona Roxette oli iiiihan kuitti :)

Nuca ja Roki tulevat mukavasti toimeen keskenään - jos Roki jättää Nucan sukukalleudet rauhaan... Pojat leikkivät joka päivä, useimmiten paini- ja "pakene, niin mä hyökkään"-leikkejä. Kahta näin erilaista koiraa on hauska seurata (ajattelinkin jossain vaiheessa tehdä postauksen Nucan ja Rokin erilaisuudesta ja eroista, jos semmoinen ketään nyt sattuupi kiinnostamaan). Alla yksi kuva, joka on osaksi lavastettu, osaksi ei:


Kuvassa siis Nuca ja Roki samassa pedissä ensimmäistä kertaa :) Roki on siis tuo pieni musta köntti tuolla Nucan takana. Pojat olivat ulkoilleet yhdessä ja vein Rokin omaan petiin päivätorkuille. Olin itsekin vähän puhki ja köllöttelin hetken pennun vieressä, kun Nucakin päätti liittyä unikemuihin. Nugetti nyt lähinnä kaipasi oman ihmisensä viereen, mutta Roki tuli samaan pakettiin. Ihmeekseni sain napattua edes siedettävän kuvan niin, että Nuca malttoi pötkötellä rauhassa. Ihanat poijjaat <3

Perjantaina hyppäsin ekaa kertaa leikkauksen jälkeen auton rattiin ja hurautettiin Piian ja poikien kanssa tallille. Nuca sinkoili tyylilleen omistautuneena pää viidentenä jalkana ja mitä Nuca edellä, Roki perässä. Tallilla oli kengitys menossa, joten Roki pääsi kuuntelemaan kunnon melua siinä sivussa. Paikalla oli myös kolme espanjalaista harjottelijaa, jotka jutskailivat pojille niiden "äidinkielellä". Nucaan eivät harjottelijat onnistuneet tekemään vaikutusta, mutta Roki meinasi lähteä harjottelijoiden mukaan kun he lähtivät syömään ^^ Roki pääsi taas tutustumaan hevosiin ja ihmisiin, jotka ei juuri jännittäneet. Käytiin metsässäkin pieni kierros, kunnes itikat tekivät yllätyshyökkäyksen. Kun palattiin kotiin, Roki sekä Nuca nukkuivat pitkän aikaa tyytyväisinä hevosensontaa suupielissään :D

Rouki talleilemassa



Papa Sam's Honest Hero "Roki" 12 viikkoa

Kummitäti Ide kävi kahvilla ja moikkaamassa Roxya torstaina ja perjantaina; aikamoista lellimistä ;) Rokilla on ensiviikon alussa rokotusaika varattuna Mäntsälän ell.keskukseen, joten päästään turvallisin mielin liikenteeseen sen jälkeen. Tarkoitan siis sitä, ettei tarvitse olla niin huolissaan pennun sairastumisesta, vaikken tähänkään mennessä ole kärsinyt paniikin kourissa ^^
Tällä kertaa (taas...) tälläinen pikapostaus tekstin osalta; pitäisi ottaa itseään joku päivä niskasta kiinni ja kirjoittaa kunnolla ja ajatuksella Rokin kasvusta ja kehityksestä... Ja pitäisi ottaa asiakseen kuvata kunnolla noita koiruuksia, eikä vain nappailla puolihuolimattomasti sieltä täältä. Voe tätä ihmisen saamattomuutta ^^


black velvet ^^

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koiran akuutti ripuli

Te amo tanto.

Treenisuunnitelmat