Täältä tulee hirrrmuinen Lyyli


Lyyli, Lyde, Lyllykkä on laumamme nuorin tulokas. Aika söötti, eikös? ;)

Lyyli on siskoni ensimmäinen oma pikkunisäkäs. Pikku Termiitti on amerikan karvattomanterrierin ja espanjanvesikoiran rakkauslapsi, itseäasissa Rokin puolisisko, sillä Lyylillä ja Rokilla on sama isukki. Tämä näkyy ainakin yhtä pursuilevana energiana ja samanlaisina leikkeinä ja vaanimisina ;). Lyde on vilkas, erittäin oppivainen, rohkea ja kovapäinen neiti. Kaikki immeiset tuntuvat olevan siitä ihastuttavia ja kaikki koirat ihan loistavia leikkikavereita!

Lyylin tutustuttaminen laumaan sujui odotetulla tavalla. Ensimmäiseksi Pikku Termiitti tapasi veljensä Herra Kääpiön eli Rokin. Roki oli odotetusti kiinnostunut uudesta tuttavuudesta ja suhtautui pentuun kaverillisesti. Kun päästiin pihamaalta sisätiloihin, Roki pääsi peuhaamaan Lyden kanssa. Rumpster laski päätään ja etupäätään pennun tasolle poski vasten lattiaa, kierähteli kyljelleen ja antoi Lyylin kiipeillä päällään. Niin Rokimaista toimintaa!


Doula suhtautui pentu-eläimeen tyynen viileästi, kunhan oli ensin käynyt pörhistelemässä sille lapakarvoitustaan. Sisällä DeeDee ilmoitti örähtelyllään, ettei se kaivannut pentua päälleen hyppimään, muttei kuitenkaan ollut hyökkäävä. Lyyli on kuitenkin melkoinen rasavilli ja siinä on sen verran sydäntenvaltaajan ominaisuuksia, että nyttemmin Doula jopa hiukkasen haluaisi leikkiä sen kanssa. Lyyli rakastaa Doulan karvaista naamaa, karvaisia varpaita ja huiskuhäntää! Eli toisin sanoen napero roikkuu naskaleillaan Doulassa... Eikä Doula niin enää välitä, örisee ja mörisee vain välillä, ei kuitenkaan väistä eikä hätistä pentua pois. Ja nyt Doulan ehdoton sääntö "mun päälle ei hypitä", on kumoutunut ;).



Nuca vaatii pidemmän aikaa hyväksyä uusi jäsen laumaan. Ensimmäisellä tapaamisella Nuca oli remmissä myös sisällä. Muutaman Lyyliä kohti suoritetun ryntäyksen jälkeen Nuca rauhoittui, mutta esitti ettei nähnyt koko pentua. Seuraavalla tapaamisella Nuca sai jo olla irrallaan, mutta Lyyli oli oman turvallisuutensa vuoksi remmissä. Pikkuhiljaa Nuca tajusi, ettei se napero minnekään katoa. Lyylin ensimmäisenä viikonloppuna uudessa kodissaan, Nuca jo yhden kerran leikkikikin sen kanssa! Ja jos Lyde alkaa käydä liian rasittavaksi, Nuca nousee sohvalle tai sängylle omaan rauhaansa tai esittää täysin välinpitämätöntä, jolloin Lyyli jättää sen rauhaan. Hyvä NusaPee <3.



Jäämme innolla seuraamaan, millainen koiruus Lyylistä oikein kehittyy!




Lyyli 9vko


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koiran akuutti ripuli

Te amo tanto.

Treenisuunnitelmat