Koiruuksia

Koiran raakaruokinta alkaa luonnollisesti asioiden selvittelyllä: pitää tietää (edes suurinpiirtein) mitä on tekemässä. Sitten vain hommiin! Raakaruokinnan käytännön toimenpiteisiin on niin monta tyyliä ja tapaa, kuin on ruokkijaakin, joten käytännön osuus kannattaa räätälöidä itselleen sopivaksi. Ehkäpä tärkein hankinta ennen aloittamista, on pakastin . Meiltä löytyy pienehkö arkkupakastin, johon saa hamstrattua isommankin satsin lihoja ja muita eväitä. Isomman erän saa yleensä kilohinnaltaan halvemmalla, eikä silloin tarvitse olla joka viikko ostelemassa koiruuksille ruokia. Jos hankkii isomman satsin raakaa kerralla, kannattaa vähän laskeskella (ja seurailla), kuinka paljon koirat saavat mitäkin lihaa tietyn ajan sisällä. Näin ei tapahdu ikäviä ylläreitä, että jokin "pääliha" esimerkiksi sattuu ykskaks loppumaan kesken. Tämä aiheuttaa erityistä harmistusta silloin, jos on tarkoituksena tilailla lihoja etukäteen jostakin. Mistä? Nykyään raakaravinto...

Välillä menninkäiset ehtivät vähän temppuillakin ;)

Postaus rönsyilee siis tekstiä Doulan raakaruokinnasta. Allekirjoittanut ehti olla pitkään kiinnostunut koiran raakaruokinnasta, mutta epävarmuus siitä, osaako hoitaa homman oikeasti "kotiin asti", jarrutti. Rokihan on ollut jo pitkään sellaisella ruokavaliolla, että 1/3 osa nappuloista korvataan raa'alla. Doulan saapuessa meille, sekin pääsi kokeilemaan tätä ruokintatapaa. Aluksi tämä tyyli passasi Doulallekin ihan hyvin, mutta sitten alkoi tulla vatsavaivoja, joista ei meinattu päästä millään eroon. Ja D oli oikeasti ollut rautavatsainen koiruus! Lopulta nappulat eivät maittaneet tytölle enää ollenkaan, joten allekirjoittanut sai loppusysäyksen ja "syyn" kokeilla raakaruokintaa - viimeinkin. Koiran raakaruokinnasta löytyy pilvin pimein tietoa ja "tietoa" niin netistä kuin kirjallisuudestakin. Usein tieto on melkoisen suurpiirteistä, joka ainakin itseäni häiritsee suunnattomasti. Raakaruokinta ei ole rakettitiedettä, mutta faktojen pitäisi olla varm...

Blogia ei ole tullut avattua kuukauteen. Arki on painanut kesän jälkeen päälle ja arkirytmiin tottuminen on vaatinut oman aikansa. Mieli on tehnyt kirjoittaa, mutta sopivaa (tai riittävää) aikaa ei ole oikein löytynyt. Ihan harmittaa, koska meillä oli mukava loppukesä! Ja joitain pieniä suuria asioitakin on tapahtunut, erityisesti tyttökoira-D:n osalta. kalastamassa ^^ Meidän vanhukset lähtivät lomareissulle etelän lämpöön ja Nucan hoitovastuu jaettiin siskoni kanssa. Nuca oli meillä useasti lauman jatkeena. Doula ja Nuca tulevat ihan mukavasti edelleen juttuun, lähinnä ne leikkivät ettei toista ole olemassa tai liikuskelevat rinnatusten haistellen samoja rikkaruohoja (edelleenkin olettaen, ettei toista ole olemassa :D). Silloin tällöin haastavat toisiaan leikkiin, mutta niiden välinen luottamus ei ole vielä niin vahvaa, että keskinäisiä leikkituokioita nähtäisiin. Nuca sai kuitenkin olla pitkästä aikaa isompana osana meidän poppoota<3 Lenkkeiltiin, käytiin uimassa ja vi...