I will make you believe, oh, that I'm in this crazy love for the long haul.

Terävähampainen hirviö ei ole enää niin terävähampainen. Roki nimittäin. Toissapäivänä ihmettelin sen purukalustoa, joka oli vielä edellisenä päivänä ollut täysi ja toiminnassa, ja yhtäkkiä siltä puuttuikin naskaleita :D Ylhäältä, ihan etummaiset pikkuhampaat kulmureiden välistä, ovat hävinneet. Rokilla siis on mennyt legot vaihtoon.

Tiistaina pentu sai tokat rokotukset. Eläinlääkäriä meni taas häntä vispaten vastaan ja tutkimuspöydällä odotteli namipalkkaa kuin pieni sika. Nameja satoi nenän eteen ja ell tuikkasi ekan piikin – eikä Roki huomannut mitään. Namit alkoivat haihtua vääjäämättömästi pikkupedon kitaan, kun ell tuikkasi toisen piikin – draamakuningas ulisi. Kyllähän sitä nyt saman verran nameja pitäisi saada jokaisesta piikistä ^^ Rokilla oli kaikki kunnossa, purenta lievästi yläpurenta, mutta tod. näk. sekin korjaantuu ajan kanssa. Painoa Rokille oli kertynyt reilun kahdeksan kilon verran.

Nucan kanssa käytiin alkuviikosta ”hupilenkillä”. Ei Nuca ole ”tavallisilla” lenkeilläkään mitenkään nyrkkien väliin likistetty raukkaparka; sen vaan tulee kävellä 1. vetämättä 2. niin, ettei se ohita minua 3. liikkuu, kun minä liikun (eli ei kulje koko lenkkiä nokka maassa). Joskus on kiva vetäistä sellainenkin lenkki, mihin kuuluu lisäksi erityishuvitteluja. Tällaisia lenkkejä tehtiin useimmiten koirien kanssa, joita ulkoilutti nuorempana… ^^ Nuca pääsi lenkin alussa pellolle juoksentelemaan. Yleensä säästän irrallaan juoksentelun lenkin loppuun, tavallaan palkaksi hyvästä käytöksestä. Peltoilun, riekkumisen ja kepin hakemisen jälkeen käveltiin mutkikkaita reittejä, jottei tarvitse posottaa suoraa tietä orjallisesti. Nucalla on peruslenkkejä, joita ei tietenkään kierretä aina ja maailman tappiin samalla tavalla, vaan joita voi yhdistellä toisiinsa vaihtelevasti. Joskus on kuitenkin ihan pakko mennä uusia reittejä, joista immeinenkään ei välttämättä osaa kotiin – ja sellainen kuuluu tavallisesti hupilenkkiin :) Tällaisiin pöljäilykierroksiin kuuluu myös kanssaihmisten hauskuuttaminen (tai ainakin meidän pelleily hymyilyttää monia). Nuca on superinnoissaan kun juostaan esim. portaita ylösalas, pujotellaan juosten puita tai jonkinsortin tolppia, hypitään pyörätelineiden yli jne jne. Nucalla roikkuu kieli poskella ja tulee itsellekin hyvä mieli.

Rokin kanssa ollaan tahkottu tänne-käskyä, kuljettu pitkässä liinassa ja normiremmissä, ohiteltu koiria ja pentu on päässyt peuhaamaan naapurin terriereiden kanssa. Kävelykierrokset on pidentyneet hiljalleen, niin että pentu näkee päivittäin erilaisia juttuja ja tilanteita, joita ei välttämättä näe kotiympyröissä ihan joka päivä. Pojat käyvät yhteisillä pikkukierroksillakin melkein joka päivä, että oppivat yhdessäkin kulkemaan ilman peuhaamista. Nuca on kivasti oppinut, että Rokin kanssa lenkkeillessä pysähdellään silloinkin, kun Nucalla itsellään ei ole siihen tarvetta – ja toisin päin.

Eilen Roki sai hampaidenvaihtumisen kunniaksi uuden pannan ja nahkaremmin. Käytiin siis Mustissa&Mirrissä pyörimässä, ja mukaan tarttui myös pesukarhun läpyskä (lelu, jossa ei ole täytettä) ja muutama pakastettu raakaruoka-pötkö.

Nucan kanssa käytiin kahden kesken talleilemassa katsomassa hevosia ja immeisiä. Nuca pääsi myös metsään juoksemaan hullun kiilto silmissä ^^

Uimaan on ollut tarkoitus mennä jo useamman viikon ajan, mutta ei vain ole tullut lähdetyksi. Tekojärvi, jossa Nucaa yleensä uitetaan kesäisin, on nykyään melko täynnä ihmisuimareita, joten pitäisi mennä sellaiseen aikaan uimaan, ettei monttu ole hirmuisen täynnä… Ei tule uimisesta mitään, jos pitää koko ajan vahtia näitä pähkähulluja professoreita, ettei ne ihan jokaisen ihmisen luokse säntää – Nuca vahtimismielessä, Roki ”oi kun oot niin ihana”-mielessä :D

Ja eiköhän me koirapuistoiluakin kokeilla Rokin kanssa nyt, kun on rokotukset kunnossa. Itse en kovin usein koirapuistoissa viihdy, niissä kun on jos jonkilaista koiranomistajaa, joiden koirat eivät välttämättä ole ihan koirapuistoon sopivia tyyppejä. Roki on kuitenkin niin sosiaalinen ja saa olla jatkossakin, että kunhan puistosta löytyy sille mukavia kavereita, kehtaa sinne mennä useamminkin. Tarkoitus olisi myös aloittaa Rokin kanssa pentutoko, ja jäljestystäkin varmaan kokeillaan; poika on kova käyttämään nenäänsä.

Sellaista tällä kertaa :) Suuriosa postauksen kuvista on vähän vanhempia otoksia (viikon, parin takaa) kun pojat pääsivät yhdessä metsään möyrimään, Nucan pönötyskuvat on eiliseltä heppailu-reissulta. Mitäs muuten tykkäätte blogin uudesta ulkoasusta ja bannerista?